maanantai 28. tammikuuta 2008

Uusia tuttavuuksia

Kävin tänään kv-toimistossa, sillä minulle kerrottiin viime viikolla, että maanantaina he osaavat sanoa, millaisia Aasia-opintoja minun tulee suorittaa. Uutiset eivät olisi voineet olla parempia - pelkät kieliopinnot riittävät, sillä ne sisältävät myös kulttuuriopintoja! Eli jatkokurssia odotellessa.

Samalla kun kävin toimistossa, tapasin juuri kouluumme tulleen japanilaisen graafisen suunnittelun osaston vaihto-opiskelijan, Ayumin. Ayumi on siis samasta koulusta, johon itse haen vaihto-oppilaaksi. Uskalsin mennä tervehtimään häntä japaniksi, ja juttelin hänen kanssaa hetken. Vaihdoimme e-mailosoitteita ja lupasin, että jos hän tarvitsee apua tai haluaa lähteä käymään jonnekin Helsingissä, hän voi ottaa minuun yhteyttä. Olisi mukavaa tutustua paremmin ja tietenkin siinä samalla saada puhua japania. Kv-toimisto ilmeisesti järjestää meille myös jonkin pienen tilaisuuden jutella kaikkien koulumme kolmen japanilaisen vaihtarin kanssa. Toivottavasti se suunnitelma toteutuu. ^_^

perjantai 25. tammikuuta 2008

Säästöt sivuun

Kun lupa vaihtoon hakemiseen oli yliopettajalta saatu, päätin, että nyt on aika avata säästötili pankkiin. Niinpä valitsin parasta korkoa tarjoavan pankin ja avasin hieman tavallista parempaa korkoa tuottavan vuoden määräaikaissäästötilin. En voi nostaa rahoja vuoden aikana tuolta tililtä pois (tai menetän vuoden korot), joten pysyvätpähän nyt vähäiset säästöni hyvässä tallessa pankissa. Avasin myös tavoitteellisen säästötilin, jonne voin tallettaa rahaa lisää milloin vain, ja korko on sitä parempi, mitä enemmän tilillä on rahaa. Mikäli en tee tililtä nostoja vuoden aikana lainkaan (mikä on tarkoitus), saan kaupanpäälle lisäkoron. No, tuolla tilillä tuskin paljon ansaitsen, mutta minun on helppo seurata kuinka paljon säästöjä kertyy, kun ne ovat eri tilillä kuin kuukausittaisiin menoihin kuluvat varat.

keskiviikko 23. tammikuuta 2008

Mahdollisuuksia?

Helpotuksekseni minut hyväksyttiin vielä mukaan Portfolio in English -kurssille. Mikäli olisin saanut kieltävän vastauksen, olisin varmaan pillahtanut itkuun. -_-''

Portfolio kurssin sisältö on yksinkertainen. Valmistamme englanninkielisen portfolion, joka liitetään vaihto-opiskeluhakemukseemme. Portfolio on tärkeä osa valintaa, mutta vähintään yhtä tärkeä osa meillä Japaniin hakijoilla on oman yliopettajan tai koulutusalajohtajan suositus. Minun täytyy käydä keskustelemassa yliopettajamme kanssa koko vaihtoajatuksesta myös ylipäätään, sillä tarvitsen hänen suostumuksensa aikeilleni.

Joshibiin on ilmeisesti hakemassa koulumme kautta neljä opiskelijaa. Hämmästyksekseni myös poikien sallitaan hakea tuohon tyttökouluun. Oli sangen huvittavaa, kun kv-toimistosta kerrottiin, että tuo japanilainen yliopisto oli painottanut sitä, että mikäli hyväksyttyjen joukossa on miehiä, minkäänlaisia ongelmia, harmeja tai esimeriksi seurustelusuhteita ei sallita. Voin vain kuvitella, millaista niiden miesten elämä tulee olemaan japanilaisessa tyttökoulussa, jos tuikitavallisen näköinen vaalea nuorukainen nostattaa "Kakkoii"(komea)-huudahdukset ilmoille jopa hieman vanhempien virkanaistenkin keskuudessa. :D

Seuraavilla viikoilla ohjelmassa onkin siis hakemuksen laatimista, omien töiden dokumentointia portfoliota varten, sekä paljon lisää japanin opiskelua. Perjantaina kouluumme aapuu Joshibista kolme vaihto-oppilasta, joten toivon, että saan tutustua ensi viikolla myös heihin.

maanantai 21. tammikuuta 2008

Valoa pimentoon

Muutamat asiat ovat olleet edellisellä viikolla jokseenkin vaikeaselkoisia, mutta sähköpostikyselyt ja muutama naamakkain käyty keskustelu ovat tuoneet asiaan kuin asiaan selvyyden. Kyseleminen kannattaa siis aina, vaikka välillä minua on suorastaan hävettänyt kun olen niin montaa asiaa kysynyt samoilta ihmisiltä. Onneksi kv-toimiston väki on ollut kärsivällistä ja auttavaista. On kauhean helpottavaa tietää miten asiat oikeasti ovat, sillä omalla kohdallani epätietoisuus on ainakin pahinta kaikessa. Se aiheuttaa aivan tuhraa ylimääräistä stressiä.

Keskiviikkona on siis Portfolio in English -kurssin toinen kokoontuminen. Toivon, että minut hyväksytään vielä mukaan suhteellisen täydelle kurssille, vaikken ollut ensimmäisellä kerralla mukana. Ilman tuota kurssia kun en tosiaan voi hakea koko vaihtoon. Olen kuitenkin asian suhteen luottavainen, sillä kurssi painottuu hyvin paljolti itseopiskeluun ja omaan työpanokseen.

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Vaadittavat opinnot ennen vaihtoa

Kävin tällä viikolla kouluni järjestämässä infotilaisuudessa, joka oli suunnattu niille, jotka suunnittelevat lähtevänsä vaihtoon lukuvuotena 2008-2009. Vaihtoinfo oli siinä mielessä pieni pettymys, että oletin saavani paljon enemmän sellaista tietoa, jota en ollut jo lukenut opinto-oppaan kansainvälistymisoppaasta. Ehkä olen vain ottanut tavallista enemmän asioista selvää jo tässä vaiheessa ja siksi suurin osa asioista oli vanhan kertausta. Seuraava vaihtoinfo on kuitenkin jo onneksi helmikuun alussa, joten ehkä siellä sitten kuulee vähän enemmän jotain uutta.

Tietenkin infossa kävi myös jotain hyödyllisiä asioita ilmi. Täällä muotoilun puolella vaihtoon hakijoilta vaaditaan suoritettavaksi portfolio in English -kurssi, sillä oma portfolio on tärkeä osa haun valintakriteerejä. Minun pitää siis ottaa pikaisesti osaa tuolle juuri alkaneelle kurssille, mikäli meinaan hakea vaihtoon tänä keväänä. Vielä viikko sitten minulle sanottiin, että kurssin voi mainiosti suorittaa syksyllä, mikäli aion vaihtoon vasta keväällä. Ilmeisesti sähköpostinvaihdossa oli tullut jossain suunnassa väärinkäsitys. Samapa tuo, suoritan sen kurssin sitten nyt, vaikken ikinä lähtisi mihinkään. Saapahan taas opintopisteitä kartutettua jos ei muuta. Tätä menoa valmistun kolmessa vuodessa. X)

Kaikkien Aasian maihin lähtevien tulee suorittaa myös koulun tarjoamat Aasiaopinnot. Kummallista asiassa on se, että opinnot keskittyvät lähinnä business-kulttuuriin, business-suhteiden solmimiseen Kiinassa ja joihinkin saman tyyppisiin liiketoimintaan liittyviin asioihin, koska kurssit pidetään Evtekin liiketalouden yksikössä. Yritänkin nyt ottaa selvää, voisiko edes osan noista kursseista korvata Japanin kieli- ja kulttuuriopinnoilla, jotka olisivat paitsi paljon sopivampia minun tarkoitukseeni, myös varmasti paljon mielenkiintoisempia. Aina kannattaa yrittää.

Myös raha-asioista oli jonkin verran puhetta. Euroopan ulkopuolisiin maihin lähtevät saavat matka-apurahaa 1200 euron apurahan muodossa. Kelpaa kyllä minulle, vaikka tuo raha meneekin kokonaisuudessaan matkustamiseen paikan päälle ja takaisin, ellei jotain hurjaa tarjousta satu vastaan. Kysyin, vaikuttaako tuon matka-apurahan saamiseen se, mikäli sattuisi olemaan hyvä tuuri ja saamaan jonkun muun apurahan itselleen. Infohenkilön mukaan tuon apurahan pitäisi kuulua kaikille muusta rahatilanteesta huolimassa, eli voin hyvillä mielin yrittää löytää muita tahoja, jotka haluaisivat rahoittaa matkaani edes pienillä summilla.

Kaikille vaihtoinfon osanottajille jaettiin monenlaisia lomakkeita, joiden täyttäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä ennen kuin oma koulu on hyväksynyt miedät vaihtoon - eli jos jollain kävisi huono tuuri, hänen ei tarvitsisi näitä lappuja toista kertaa vilkaista. En aiokaan käyttää aikaani niiden täyttämiseen ennen kuin tiedän onko minut valittu lähtijäksi vai ei. Olisi liian suuri pettymys rutata valmiiksi vaivalla täytetyt lappuset roskakoriin.

torstai 10. tammikuuta 2008

Suunnitelmia vuoden varrelle

Olen lueskellut paljon blogeja ja kaikenlaisia vaihto-oppilasaikaan liittyviä tekstejä ja ohjeistuksia yrityksenäni selvittää mihin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota jo näinkin hyvissä ajoin. Joidenkin asioiden valmistelu kun ei suju parissa kuukaudessa, vaan voi salakavalasti viedä jopa vuoden päivät! Ainakin erityisesti näihin kolmeen seikkaan täytyy siis panostaa reilun vuoden verran, ja vaikken koskaan viahtoon pääsisikään, niistä tuskin on mitään haittaa:

Japanin opiskelu
Tärkeintä on ehkä hankkia japaninkeilen taito, joka on siis jo työn alla. Olen opiskellut japania peruskurssin verran lukiossa, sekä itsekseni vanhoja asioita kerraten ja syventäen "Japanese for Busy People 1"-kirjan avulla. Kyseinen opus on mainio, ja tuo kolmas painos, joka itselläni on käytössä, sisältää kappaleiden ja kirjan harjoitusten äänitykset cd-levyllä. Japanin kuuntelutaitoon on eittämättä vaikuttanut animesarjojen ja -elokuvien katselu alkuperäiskielellä, mutta tätäkin tärkeämpää on varmasti ollut japanilaisten tuttavieni kanssa kommunikointi. Vaikka yleisesti olemme puhuneet yhdessä Lions Club-vaihdon aikaisten isäntäperheideni ja oman perheeni luokse 2005 kesällä tulleen vaihtarin Misakon kanssa englantia, on joukossa kuitenkin esiintynyt paljon japanilaisia sanoja. Misako äänsi englantia hyvin japanilaisittain, joten monilla muilla oli vaikeuksia ymmärtää häntä. Itse olin tottunut nuorisovaihtokuukauden aikana japanilaisten englannin ääntämykseen, ja useimmiten merkitykset selvisivät hieman pohtimalla.

Koska auttavilla japanin perusteilla ei varmaan kuitenkaan pärjää itse maassa yksikseen asuessaan pitkälle, ja englantia japanilaisten on aivan turha olettaa osaavan, on välttämätöntä opetella kielen perusteet kunnolla. Kun kielioppi ja perussanasto löytyy, ei uusien sanojen ja sanontojen opiskelu paikanpäällä tuottane kauheasti vaikeuksia. Olen asettanut itselleni päämääräksi osata hiraganat ja katakanat vettä valaen, ja mieluusti noin 200 kanjia tämän vuoden loppuun mennessä. Ennen mahdollisen vaihdon alkua, toivon käyneeni läpi kaksi ensimmäistä edellä mainitun sarjan japaninkielen oppikirjaa. Sillä pohjalla elämä uudessa maassa voisi luonnistua vähän helpommin.

Raha-asiat
Koska epävarmojen apurahojen tai stipendien varaan ei elämäänsä voi laskea, on rahaa tienattava muualta. Olen hankkinut pienen pienet säästöt viime kesänä, mutta tavoitteena olisi kerätä jotakuinkin 5000 euroa seuraavien 1,5 vuoden aikana. Koska säästäminen sijoittuu lähinnä kesään, on kesätyöpaikka pakko saada koko kesäloman ajalle ja mieluusti mahdollisimman hyvällä palkalla. Nykyinen osa-aikatyöni Tiimarissa on ihan sopivasti tuottavaa, joten se on hyvä vaihtoehto. Osa-aikatöitä tarvinnee kuitenkin tehdä kesän ulkopuolellakin niin paljon kuin koulu ja oma jaksaminen antavat myöden. Tällä hetkellä tulen hyvin toimeen opintotuilla, joten mahdolliset lisätienestit siirtyisivät suoraan säästötilille turvaan. Olenkin suunnitellut parempituottoisen määräaikaisen säästötilin avaamista sitten, kun minulla on säästöjä hieman enemmän.

Vaihdon aikana pyrin tietenkin elämään mahdollisuuksien rajoissa opintorahan ja ulkomailla opiskelevan korotetun asumislisän voimin. (Korotus sinänsä on minimaalinen muutama euro, mutta parempi sekin kuin ei mitään). Koska luonnollisestikaan en vielä tiedä mahdollisen opiskelija-asuntolani vuokraa, suunnitelmia näiltä osin on turhaa ja mahdotonta tehdä, mutta olen valmistautunut henkisesti myös siihen, että saatan joutua ottamaan pienen opintolainan.

Japanissa olisi hyvä olla mahdollisesti myös muutakin käyttörahaa kuin käteistä, joten Visakortti voisi olla monessa tapauksessa kätevä lompakon täyte. Sillä voi ulkomailla paitsi maksaa ostoksiaan suuremmissa tavarataloissa, myös nostaa myös käteistä useammista automaateista kuin Visa Electroneilla. Visakortin saaminen edellyttää kuitenkin säännöllisiä tuloja, tai minun tapauksessani 90 suoritettua opintopistettä korkeakoulussa.

Opintopisteet ja opiskelu
90 opintopisteen raja Visa-kortin edellytyksenä ei liene ollenkaan vaikeaa täyttää, sillä mikäli seuraan lukujärjestystäni tunnollisesti, tulen jo tänä lukuvuonna suorittamaan suurinpiirtein 69 opintopistettä. Siitä jäljelle jäävät 21 opintopistettä suorittaa helposti alle puolessa vuodessa.

Laskeskelin, että mikäli en Japanissa jostain syystä onnistuisikaan suorittamaan aivan Kelan vaatimaa 5,5 opintopistettä kuukaudessa, suorittamalla n. 116 opintopistettä ennen vaihtoon lähtemistä, turvaisin opintotuen saantini, vaikka olisin puolet vaihdosta täysin opiskelematta. En minä sinne tietenkään ole lorvailemaan lähdössä, mutta jos jostakin syystä jotkut opinnot olisivatkin äärettömän vaikeita, ei peli toimeentulon, eli opintotuen suhteen olisi menetetty, vaikken niistä pisteitä saisikaan.

tiistai 8. tammikuuta 2008

Hieman lähempänä haaveita

Olen pitkään, yläasteajoista saakka haaveillut vaihto-oppilasvuodesta Japanissa. 15-vuotiaana olin täysin varma, että sama mihin kouluun päädyn, lähden hinnalla millä hyvänsä vaihtoon. Paljon eivät ajatukseni eroa noista ajoista nytkään, mutta en voi sanoa, etteikö matkan varrella olisi ollut epäröintiä tai epäuskoa.

Lukioikäisenä kävin ensimmäiset japaninkurssini siinä toivossa, että joku päivä niistä taidoista olisi vielä hyötyä käytännössäkin. Lukion alussa pääsin käymään Japanissa Lions Clubin nuorisovaihdon kautta, ja siellä viettämäni kuukausi innosti entistä enemmän haaveilemaan pidemmästä vaihtojaksosta tulevaisuudessa. Lukion ensimmäisenä kesälomana löysin kuitenkin nykyisen avomieheni Micken, ja rakkauden huumassa sitä ajatteli, ettei tuota ihmistä voi mitenkään jättää kokonaiseksi vuodeksi. Ajattelin, että lähdemme Japaniin yhdessä, tai emme ollenkaan. Olimmehan kuitenkin hakemassa lukion jälkeen samaan kouluun, joten teoriassa se kuulosti jopa mahdolliselta.

Itselläni kävi tuuri, ja pääsin sisään Evtekin muotoiluinstituuttiin tänä syksynä opiskelemaan haaveilemaani alaa, graafista suunnittelua, mutta poikaystävääni ei vielä onnistanut. Niinpä olisi hyvin epätodennäköistä, että päätyisimme yhtä aikaa vaihto-oppilaiksi. Suhde alkaa olla tässä vaiheessa kuitenkin jo niin vakaalla pohjalla, että en ole enää aikoihin ajatellut vaihtoon lähtöä yksinäni ollenkaan mahdottomaksi. Niinpä marraskuussa otinkin yhteyttä kansainvälisten asioiden toimistoon ja kerroin toiveistani Japanin vaihdon suhteen. Asiassa tuntui olevan esteenä yksi ainoa mutka - koulullamme on yhteistyösopimus Japanilaisen Joshibin taideyliopiston kanssa, mutta sinne ei ole tehty pidempiä vaihtoja. Iloiseksi yllätyksekseni sain kuitenkin kuulla, että aivan vastikään Japanin päästä oltiin oltu yhteydessä pitkien vaihtojen suhteen, ja sellainen saattaisi toteutua jo seuraavana lukuvuonna. Olin innoissani, sillä käytännössä se tarkoitti tismalleen sitä vuotta, jolloin minun olisi opiskelujeni kannalta paitsi mahdollista, myös järkevää lähteä vaihtoon.

Vaikka marraskuussa tuntui, että olin ensimmäisen vuosikurssin oppilaana suorastaan naurettavan aikaisessa hankkeeni kanssa, osoittautuikin, että mikäli mielin lähteä kolmanneksi vuodekseni vaihtoon, minun on itse asiassa todellakin haettava vaihto-opiskelupaikkaa jo tässä tammikuussa olevassa 2008-2009 lukuvuoden haussa. Japanissa lukuvuosi alkaa maalis-huhtikussa, eli mikäli mielin opiskelemaan Joshibiin suurin piirtein kolmannen lukuvuoteni ajaksi, on sen tapahduttava ajalla 2009 keväästä 2010 kevääseen. Kv-toimistosta sanottiin, että vaikka voisinkin hakea syksyn haussa, on varmempaa hakea jo nyt. Tällä hetkellä kaikki paikat ovat vielä auki, ja Japaniin voi olla enemmänkin pyrkijöitä. Samoin on minulle parmepi, jos saan rauhassa miltei vuoden ajan suunnitella ja järjestellä asioitani vaihtoa varten.

Ensi viikolla on auditoriossamme infotilaisuus vaihto-opiskeluhakua koskien, ja sen jälkeen menenkin sitten naputtelemaan tietojani hakulomakkeeseen internettiin. Jännittää, valitaanko minua Japaniin lähtijöiden joukkoon. Tulen pettymään tavattomasti, mikäli näin ei käy, mutta ilo taas on satakertainen, jos löydän nimeni valittujen listasta. Valinta-aikataulusta ei minulla ole vielä tietoa, mutta mikäli yhtään osaan arvioida oikein, tuloksia voisi ehkä odottaa joskus huhtikuun loppupuolella. Siihen saakka saan onneksi purkaa intoani japanintunneilla, joille olen ottamassa osaa tänä keväänä.