tiistai 27. toukokuuta 2008

Sovittuja juttuja

Saimme Junkon kanssa sovittua, että hän tulee vierailulle tänne meille 10. kesäkuuta, ja viipyy neljä päivää. En ehkä saa kaikkia neljää päivää vapaaksi, mutta yritän järjestää kyseisen viikon vapaapäiväni ainakin kolmelle päivälle kyseisenä ajankohtana. Neljäntenä päivänä voin neuvoa Junkolle esimerkiksi museoita, joihin on helppo mennä yksikseenkin, tai ehkäpä Micke voi pitää hänelle seuraa, jos hyvin sattuu.

Junkoa kiinnostavat ainakin Helsingin kaikki kuuluisat kirkot, sekä muut yleiset nähtävyydet, sekä lisäksi mm. designmuseo ja tietenkin japanilaisten rakastamat muumit. Itse en olekaan käynyt Temppeliaukion kirkossa, joten on hauskaa käydä kurkistamassa sitäkin. Japanin eteläisimmältä pääsaarelta, Kyuushulta kotoisin oleva Junko on tottunut lähes trooppiseen kesään, joten voin vain kuvitella miltä kalsea sade tuulisessa Suomenlinnassa voisi tuntua. Toivonkin siis hyvää säätä, jotta ulkoilu onnistuisi leppoisissa merkeissä, eikä koko ajan tarvitsisi juosta katoksen alta seuraavalle sadetta paossa. Piknikit Helsingin hyvinhoidetuissa puistoissa tai Suomenlinnan nurmilla aurigon lämmössä ovat parasta kesäviihdettä, mitä pääkaupunkiseutu mielestäni tarjoaa. Kaiken kruunaa kauppatorilta mukaan ostetut makeat mansikat, jäätelö ja herneet. Siinä sitä on kesätunelmaa kerrakseen vaikka minkälaiselle maailman matkaajalle.

Sitä odotellessa tehdään nyt siis kovasti töitä ja kerätään rahaa haaveiden toteuttamiseen niin paljon kuin pankkitili jaksaa vastaanottaa. ^_~

perjantai 23. toukokuuta 2008

Vihdoinkin vastauksia?!

Lopultakin on edes pieni toivo tämän ikuisuudelta tuntuneen odottamisen päättymisestä! Sain tänään nimittäin sähköpostia EVTEKin kv-toimistosta, ja sieltä kerrottiin, että vastaukset vaihtohakemuksiimme saapuvat Japanista kesäkuun puolessa välissä. Sikäläinen kv-toimisto oli ilmoittanut saavansa Joshibin tiedekunnilta mahdolliset hyväksynnät 10.6. mennessä. Siihen ei ole enää kuin muutama viikko. Pari kuukautta sitten sekin tuntui iäisyydeltä, mutta tässä vaiheessa alkaa olla ihan sama milloin sieltä vastataan, kunhan vastataan.

Toivon, että tämä blogi ei saa vastauksen myötä kuolemantuomiota. Mikäli niin ikävästi kuitenkin käy, olkoon tämä katkera opetus jollekkin toiselle vaihtoonpyrkijälle siitä, että joskus kaikki ei kuljekaan suunniteltujen polkujen mukaan. Mutta jätetään suuremmat manaukset nyt väliin, sillä toivo ei ole lainkaan menetetty.

Vielä kolmisen viikkoa piinaa jäljellä!

torstai 22. toukokuuta 2008

Sushi wa oishikatta desu! Bikkurishita!

Kuten otsikko kertoo, yllätyin tänään, sillä söin varmasti elämäni parasta sushia. Mitä ihmettä? Olen aina ollut sitä mieltä, että sushi on oikeastaan aika pahaa, mutta opettajani ystävättären tekemät sushit olivat ihan oikeasti herkullisia! Syömissämme makisusheissa oli useammanlaisia täytteitä. Yhdessä oli mm. lohta ja tilliä, toisessa oli siikaa, kolmannesta löytyi punaista tonnikalan lihaa. Lisäksi oli myös kasvissushia, joka sisälsi porkkanaa, paistettua kananmunaa, ruohosipulia ja purjoa. Pidin eniten viimeisimmästä, sekä lohitäytteestä, mutta muutkaan eivät tosiaan olleet hullumpia. Oli todella mukavaa huomata, että voin siis sittenkin nauttia sushista ilman refleksinomaista mahan muljahtelua, joka on aika epämielyttävää hieman vieraammassa tai arvovaltaisemmassa seurassa. Sushi on japanissa kuitenkin yleistä murkinaa, johon törmää usein ravintolassa tai kyläilyreissuilla, sekä juhlissa, vaikkei sitä ihan niin usein kotona tehdäkään. Suomessakin sushi on niitä harvoja japanilaisia ruokia, joita täältä ylipäätään saa. Siispä on ihan mukava, että voi todellakin heittää ennakkokäsityksensä ja -kokemuksensa roskakoriin ja todeta, että hyvääkin sushia on siis olemassa. Kiitos siitä Suzuki-sanille!

Söimme tosiaan siis viimeisellä japanin oppitunnilla sushia ja tarkoitus oli katsoa elokuvaakin, mutta loppujen lopuksi leffa jäi katsomatta, sillä keskustelut olivat kaikkien mielestä mielekkäämpää ajanvietettä. Joukossamme oli siis oppilaiden ja opettajan lisäksi kaksi japanilaista, joten puhe oli pääasiassa japania pienillä tulkkauksilla. Oli virkistävää pitkästä aikaa kuunnella japaninkielistä puhetta ja jopa ottaa osaa keskusteluun. Aluksi esittelimme itsemme, ja sen kautta keskustelujen aihepiirit vaihtelivat kunkin läsnäolijan mielenkiinnonkohteista yleiskulttuurisiin aiheisiin. Kaikkein parasta oli, että pelko siitä, että tunnen oloni Japanissa täydeksi ummikoksi, katosi suurimmaksi osaksi. Tiedän, että vaikeaa tulee olemaan, enkä edelleenkään luonnollisesti ymmärrä kaikkea, kun kielitaito kuitenkin on mitä on. Jos tiedän mistä puhutaan, voin kuitenkin seurata keskustelua ihmeen hyvin siihen nähden, kuinka vähän aikaa olen opiskellut. Oli myös kiva huomata, että osaan muodostaa lauseita, kertoa itsestäni jotain muutakin kuin nimen, iän ja kotipaikan ja ottaa kankeasti osaa keskusteluun. Mukava ilta antoi siis lupauksia siitä, että kyllä minä vielä sillä japanilla tulen jossain vaiheessa toimeenkin. ^_^

Loma häämöttää

Olen onnellisesti saanut päätökseen kaikki tämän vuoden koulutyöt, joten käytännössä ensimmäinen opiskeluvuoteni EVTEKin muotoiluinstituutissa on ohi, vaikka virallisesti koulua onkin vielä tänään ja perjantaina. Ja ensi syksystä koulu vaihtuukin sitten Metropoliaksi. Toivon, että se ei vaikuta opintoihin liiaksi, sillä olen ollut menneeseen vuoteen varsin tyytyväinen. Se on ollut sitä, mitä odotinkin.

Olo on kevyt ja odottava. Kesään kuuluu paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita - ja jopa ehkä aikaa tehdä muutamia mielen perukoilla kypsyneitä projekteja valmiiksi. Ainakin oman pienimuotoisen lastenkirjan kuvitus olisi hauska idea saada toteutettua, samoin huovutustyöt, joista kaavailen menestyksekästä tuliaisideaa Japaniin. ^_^''

Japanin kurssin loppukoe meni suorastaan hyvin, vaikka itse kokeen aikana harmittikin, kun en vain millään saanut mieleeni muutamia verbejä. Kanjitestissä sain 29/30 pistettä, ja varsinaisessa koeosuudessa minulla oli ilmeisesti 6 pistettä vajaa täydet. Olen tyytyväinen, ja sitääkin kai olla.

Nyt kun loma alkaa olla näköpiirissä, voisi aloittaa taas sitten itseopiskelun. Pitäisi tilata jostakin, vaikkapa Amazonilta 'Japanese for busy people 2' -kirja. Sen uusinta painosta kun ei vissiin löydy edes välttämättä Akateemisesta kirjakaupasta. Olen miettinyt kovasti, menisinkö syksyllä jatkokurssille. Mietittävää siinä on sikäli, että tiedän pystyväni opiskelemaan sujuvasti myös itsekseni, mutta toisaalta tunneilla opettaja antaa paljon kirjan ulkopuolista tietoa. Kurssi, jolle mahdollisesti olisin menossa, on kuitenkin puoliksi etäopetusta, joten en tiedä tulisiko opettajan hyödyllisyys kyseisellä kurssilla niin vahvasti esiin. Pitää kysyä syksyn japanin edistyneemmistä jatkokursseista myös muutamista kansalaisopistoista. Tietenkin jos opiskelisi itsekseen, säästäisi noin 50 euroa kurssimaksuissa. Mutta onko se sen väärti?

Tänään syömme viimeisellä japanin tunnilla opettajamme japanilaisen ystävättären tekemää sushia, katsomme japanilaisen elokuvan ja keskustelemme mahdollisesti japaniksi. Odotan innolla, vaikka täytyykin myöntää, etten kauheasti välitä sushista.

lauantai 17. toukokuuta 2008

Kartoitusta

Lisäsin sivulle ja tähän kirjoitukseen linkin karttaan, jonne olen merkinnyt tärkeitä paikkoja Japanissa. Olen pyrkinyt selvittämään itselleni missä asiat suurinpiirtein sijaitsevat. Karttaan on helppoa merkata esimerkiksi sitten joskus tulevaisuudessa asuinalueen lähellä sijaitsevia kauppoja, posteja ja muita vastaavia. Tällä hetkellä olen merkinnyt lähinnä paikkoja, joihin haluan mennä käymään, tai jotka muuten auttavat sijainnillaan minua hahmottamaan kokonaiskuvaa paremmin.

Jatkossa pyrin lisäilemään karttaan merkintöjä esimerkiksi aina niistä paikosta, joissa olen vieraillut, ja joihin olen blogissani viitannut. Näin paitsi minun, myös lukijan on helpompi sijoittaa tapahtumat oikeaan ympäristöönsä. Kannattaa muuten kokeilla zoomailla niin lähelle kuin kartta antaa myöden ja valita satelliittinäkymä. Esimerkiksi Meiji-jingua pääsee tiirailemaan pelottavan läheltä - aukiolta erottaa jopa pikkuruisia ihmisiä!


Näytä suurempi kartta

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Luvassa Helsinki sightseeing

Olemme vaihdelleen Junkon kanssa ahkerasti sähköposteja. Emme ole päättäneet vielä tarkkaa päivää, mutta näyttää siltä, että hän tulee jossain vaiheessa kesää (ennen kuin itse suuntaan Belgiaan) käymään täällä pääkaupunkiseudulla. Tarkoituksena on kierrellä Helsinkiä ja ympäristöä, koska Junko ei ole koskaan käynyt Helsingissä. Suunnittelen jälleen samantapaisia käyntikohteita, joissa vierailimme syksyllä Lions Club youth exchange -vaihdon aikaisen isäntäperheeni kanssa. Morin perhe ainakin tuntui pitäneen näkemästään.

Listalla lienevät ainakin kuuluisimmat kirkot ja Suomenlinna. Haluaisin viedä Junkon myös Nuuksioon, sillä innostuin itse kansallispuiston kävelyreiteistä viime kesänä. Morien kanssa sinne oli kuitenkin mahdotonta lähteä, koska mukanamme oli kokoajan parivuotias lastenvaunuissa matkaa tehnyt Hayato. Sibeliusmonumentti täytyy varmaankin käydä katsomassa, koska se tuntuu olevan japanilaisille jonkinlainen kummallinen pakkomielle. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Pikemminkin päinvastoin.

Olisi myös hauskaa viettää aikaa ihan vain rennosti ja kiireettömästi hengaillen, käydä vaikka uimassa tai lyhyellä pyöräreissulla, mutta en tiedä onko Junkolla siihen aikaa. Ei ole ollut puhetta siitä, kuinka kauan hän aikoo viipyä. Valitettavasti minullakin on kesätyöni, joten hirmuisen pitkiä lomavarauksia ei kuukauden mittaisessa työsuhteessa tehdä.

perjantai 9. toukokuuta 2008

Jälleen uusi tuttavuus

Tapasin Vappuviikonloppuna entisellä kotipaikkakunnallani japanilaisen liiketalouden opiskelijan, Junkon, joka on tullut Suomeen tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään ja opiskelemaan suomenkieltä. Hän toimii opettajaharjoittelijana parissa keskipohjalaisessa koulussa, ja asuu myös jonkun aikaa ensi syksynä äitini luona. Koska Junko on yhtä vanha kuin minäkin, ja koska entisellä yläasteellani tiedettiin, että olen kiinnostunut Japanista, sain tilaisuuden tavata Junkon. Juttelimme lähinnä koulusta ja opiskelusta. Annoin meishini (käyntikorttini), ja ilokseni huomasin eilen, että olin saanut sähköpostia. Kerrottakoon tosin, että nähdessäni viestin lähettäjän haukoin henkeäni, kun luulin, että kanjein varustettu sähköposti oli tullut Joshibista. ^o^''

Junko kertoi olleensa yllättynyt, että olin osannut puhua niinkin paljon japania. Omaksi harmikseni alisuoriuduin kyllä yrityksissäni, sillä jännitin tilannetta hieman. Samoin käy usein, kun saan yllättävän mahdollisuuden käyttää kieltä, jota en osaa kovin hyvin.

Junko ehdotti, että voisimme kesällä tavata, ja mennä käymään yhdessä jossakin. Hän haluaisi nähdä hieman enemmän Suomea. Mikäli hän ei ole nähnyt Helsingin nähtävyyksiä, ne olisi ainakin helppo tarkastaa Vantaalta käsin. Odotan innolla yhteydenpitoamme. On aina hauskaa päästä kommunikoimaan japaniksi niin kirjoittaen kuin puhuen, ja olisi myös mielenkiintoista tutustua Junkoon paremmin.

maanantai 5. toukokuuta 2008

Rokotuksista

Soittelin tänään terveyskeskukseen ja tarkastin rokotustietoni. Minulla kun ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä rokotuksia olen saanut ja milloin. Perusrokotukset pitää tietenkin olla kunnossa Suomessakin , joten jäykkäkouristusrokotus on nyt sitten uusittu. Kesän Belgian matkaa silmälläpitäen halusin myös varmistaa, että minulle on annettu vauvana mpr-rokotteet, sillä Keski-Euroopassa on ilmeisesti ollut nyt liikkeellä tuhkarokkoa.

Japaniin menijöillekin suositellaan jos jonkinmoista rokotusta, mutta mikään ei ole pakollinen. Mikäli vaihto joskus varmistuu, aion sitten joskus loppusyksystä hankkia ainakin japanin aivokuumerokotteen, sekä mahdollisesti suojan myös A- ja B-hepatiittia vastaan. Rokotukset lisäävät ikävästi kuluja matkabudjettiin, mutta olen kuitenkin mieluummin turvallisin mielin liikkeellä.