sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Yllätysläksijäiset

Tarkoituksena oli viettää lauantai-ilta ihan pienimuotoisesti muutaman luokkakaverin kanssa ja askarrella yhdessä viimeistä kertaa ennen kuin lähden Japaniin. Tai niinhän minä kuvittelin.

Tullessani sitten luokkakaverini Agnethan luokse viiden maissa illalla, en osannut aavistaa todellakaan yhtään mitään, vaikka saapuessani kämpässä oli kummallisen hiljaista – ainoastaan yksi tämän hetkisistä lempibiiseistä soi taustalla, joka sekin näin jälkeenpäin ajatellen oli hieman arveluttavaa. ^_^'' Minulla oli fimomassat repussa kännykkäkorujen väsäilyä varten ja ei ollut kaukana, että olisin laittanut verkkarit jalkaan, kun ajattelin että kaadan kuitenkin jonkun liimapurkin päälleni. (Onneksi päädyin sentään jotenkuten siisteihin suoriinhousuihini..) Kun olin saanut vaatteeni naulakkoon, ihmettelin Neetalle ääneen: "Siis onko täällä vielä ketään?", sillä olin kuvitellut, että pari muuta luokkakaveria olisivat jo paikalla, mutta kenenkään puhetta ei kuulunut. Ja sillä hetkellä kun astuin eteisestä olohuoneeseen silmäni levisivät lautasiksi. Lähes kaikki luokkakaverini seisoivat piilossa seinän takana ja huusivat "Yllätys!" tai jotain muuta vastaavaa. Olin varmaan liian yllättynyt, sillä minulla ei ole enää mitään muistikuvaa siitä, mitä he oikeasti huusivat. :D

Hieman yllättynyt, hysteerisesti naurava minä. X) Kuva: Neetta

Olin tosiaan odottanut paikalle vain paria tyyppiä, sillä kaikki muut olivat jotenkin perin kavalasti onnistuneet vakuuttamaan minut viattoman kuuloisine selityksineen siitä, että heillä oli juuri sinä viikonloppuna jotain muita menoja.. Neetta paljasti, että tätä juonikasta tapahtumaa oli suunniteltu jo pari kuukautta!? Sain kavereiltani ihanan muistovihon, johon kaikki luokkakaverini olivat taiteilleet sivun tai useamman. Upeiden piirrosten joukossa oli mm. valokuvia kuluneelta vuodelta, ihania viestejä niin suomeksi kuin japaniksikin, runoja, Suskin tekemiä hulvattomia tehtäviä ja sudokuja, sekä Annan tekemä japaninkielinen tavuristikko lentomatkaa piristämään.

Päivi, Anna, Julia ja Ilona laulutuulella.

Ilta kului pelaillen X-boxilla Lips-karaokepeliä ja tanssipelejä. Tajusin tosin vasta nyt, miten hyvin nekin istuivat sinänsä illan teemaan - Konamin arcade-tanssipelit ovat Japanista kotoisin, kuten myös karaoke. Oli kauhean kiva ilta, jota varmasti muistelen Japanissa vielä lukuisia kertoja.

Hannan kanssa karaokea tunteella. Kuva: Neetta

Kyllä mulla on ihanat luokkakaverit! Kiitos kamalasti kaikille! Melkeen tekis mieli jäädä opiskeleen Suomeen, mut onpahan ainakin motivaatiota pysyä Japanissa opiskellessa kurssien osalta kavereiden tahdissa, jotta voin Suomeen paluun jälkeen jatkaa opintoja oman luokkani kanssa. ;)

Hanna, Suski (the rock -look) ja minä Neetan aurinkolasikokoelmaa esittelemässä. Kuva: Neetta

P.S. Lisäilen kuvia yleismeiningistä, kunhan saan kysyttyä haluavatko yleensä kuvia nettiin pistämättömät kaverit itsestään kuvia esille. Mikäli joku kuvissa jo nyt oleva linssilude haluaa kuvansa pois, niin kertokoon. ;)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hihi ihana postaus!! <3 oli tosi kivaa järkätä sulle nää juhlat :) harmi ettei meistä kahdesta otettu mitäänyhteiskuvaa :o mä unohdin sanoo jussille et olis ottanu kaikista semmosen yhteiskuvan :/ harmi..

Anonyymi kirjoitti...

Äh, vähänkö olis ollut kiva olla paikalla jos olisin voinut/tiennyt. Ihan uskomatonta että sä teet unelmastas tällä lailla totta, oot oikeasti mun idoli kaikella tolla paneutumisellas asioihin: kouluun, grasuun, Japaniin, kieliin, leipomiseen..

Hitto oon kade. :--D On vain niin mageeta et kun alotit tä blogin niin lähdit nollasta ja nyt OIKEASTI olet kohta matkalla! Ihanaa, ihanaa, oon tosi iloinen sun puolestas!

...ja aion törkeesti kyl yrittää hyväksikäyttää sun Japanissa oleskelua vikisemällä postia. ;) Voin vaikka vastalahjaksi lähetellä sit salmiakkia ja reissumiestä siihen suuntaan. :--D Ja geisha-suklaata, siitä japanilaisetkin tykkää!

Riisa kirjoitti...

Tosi kiva kuulla susta. Anteeksi, etten aiemmin vastannut, on ollut aika rankka viikko ja samalla aivan liian vähän aikaa oikein yhtään mihinkään.

Oo ihmeessä yhteyksissä myöhemminkin. :) Ja saa multa toki postia vinkua, kunhan rahnat tulee tilille. ;)