maanantai 6. huhtikuuta 2009

Joshibin kampuksella

Maanantaina kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa Joshibin kampukseen. Shimoda-sanin assistentti haki minut ja Villen puolen päivän jälkeen asuintaloltamme ja näytti meille ihan ensiksi mistä bussit lähtevät aamuisin ja iltapäivisin kampukselle.


Ajeltuamme bussilla parinkymmenen minuutin matkan Joshibin kampukselle, kävimme ensitöiksemme esittäytymässä yliopiston kv-toimiston väelle. Shimoda-san antoi meille muutamia Joshibin esitteitä sekä ohjemonistenipun vaihto-opiskelijoille. Tämän jälkeen kiersimme assistentin kanssa hieman kampusta.


Kampus on upea ja suuri. Siellä on kolmekerroksinen kirjasto, jossa on monenlaisia, myös englannin kielisiä taiteeseen ja designiin liittyviä kirjoja, harvinaisia painoksia joistakin julkasuista sekä tutkijoille merkittäviä lähdeteoksia. Saimme kirjastokortit, joten voimme nyt vapaasti lainailla monipuolisen kirjaston materiaalia kotiin. Kampukselta löytyy myös taidetarvikekauppa, joka on oikea aarreaitta! Sieltä saa opiskelijahinnoin oikeastaan mitä vain voi taideopiskelija tarvita: papereita, kyniä, tusseja, maalaustarvikkeita, sekä myös juomia ja pientä syötävää pitkien päivien varalle. Taidetarvikekaupan vieressä on kirjakauppa, josta Joshibin opiskelijat myös saavat alennusta. Mikäli ymmärsin oikein, sinne voi myös tilata sellaisia kirjoja, mitä kaupsta ei löydy. Mikäli pääsen jossain vaiheessa vuotta nykyisen japanin oppikirjani loppuun, voisin hankkia kaupan kautta ehkä sarjan kolmannen kirjan ja jatkaa opintojani pidemmälle! ^_^ Kampuksella on myös Joshibin oma taidemuseo, jossa on esillä yliopistosta valmistuneiden ja siellä opiskelevien töitä. Kävellessämme kampuksen läpi saatoimme Villen kanssa vain harmitella, miksi meidän pienellä kotikampuksellamme ei ole tällaisia fasiliteettejä! Metropolialla kun ei ole edes mitään pieniä omia näyttelytiloja, joka on erittäin harmi opiskelijoiden kannalta. :/

Joshibin kampuksella ei ollut vielä hirveän paljon opiskelijoita, sillä varsinaisesti koulu alkaa vasta ensi maanantaina. Nyt ohjelmassa on lähinnä orientaatiotilaisuuksia, vuoden aloitusseremonia, terveystarkastuksia ja muita pakollisia ohjelmanumeroita. Oli kuitenkin varsin huvittavaa huomata uteliaat katseet itsessään. Kaikki tuijottavat, vaikka toki kääntävätkin katseensa pikaisesti pois, jos satun katsomaan heihin päin. Kulkiessamme ohi eräästä tyttöjoukosta, minua huvitti, kun he puhuivat keskenään japaniksi, että "Keitähän nuo ovat, ovatko ne vaihto-opiskelijoita?" Vielä hämmentävämpää on välillä kuulla joidenkin ohi kulkiessaan "Kawaiiii"-hihkaisuja. (Kawaii = sievä, söpö) Eivät varmaan olettaneet, että ymmärrän japania... X)

Iltapäivällä kolmen maissa Villen oli määrä tavata oma professorinsa ja keskustella vaihdon aikana suoritettavista kursseista. Minä tapaan oman professorini samoissa merkeissä torstai-aamupäivällä. Odotan sitä innolla, sillä saan samalla tutustua myös oma alani opiskelijoihin ja Design-departmentin tiloihin.

Matkalla Crafts-departmentin rakennukseen, jossa Ville opiskelee tekstiilisuunittelua, ohitimme Design-departmentin uuden, komean rakennuksen, jossa minä taas tulen opiskelemaan. Villen departmentin rakennuksesta löytyy ainakin lasin, kudonnan, tekstiilivärjäyksen ja keramiikan tilat. Kaikki opettajat tuntuivat puhuvan melko vähän japania, joten oppaanamme ollut Shimoda-sanin assistentti tulkkasi suurimman osa englanniksi. Olin iloinen huomatessani, että ymmärsin aika paljon Villen professorin puheesta. Ehkä se opiskelukin siitä sitten jotenkin sujuu, vaikka kieli onkin aika hukassa... Ainakin kampus sai minut todella innostuneeksi tulevasta vuodesta. Voi mitä kaikkea siellä voikaan oppia, tehdä ja nähdä!


Kierrettyämme koko Crafts-departmentin lähdimme takaisin kohti Sagami-Oonoa ja asuntojamme. Ennen bussiin astumista kävimme kuitenkin pienen lenkin Joshibin kampuksella sjaitsevassa puistossa, jota reunustavat kirsikkapuut. Olen pahoillani, että blogi tulvii pelkkiä kirsikkapuiden kuvia, mutta kun ei niitä voi olla kuvaamatta, niin kauniita ne ovat! Mutta ei huolta, kohtahan ne kukat tipahtlevat puista, joten sen jälkeen kuvaan ehkä jotain muutakin kuin kirsikankukkia. ;)

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi juku, kun on mielenkiintoista seurata tätä blogia ja nauttia ihastuttavista kuvista. Olet sä siellä oppinut kaikenlaista muutamassa päivässä,mitähän sä osaat 10kk päästä. Antoisaa opiskelua! Odotan taas innolla uusia juttuja. t.Paija

Riisa kirjoitti...

Kiva kuulla. :) Toivottavasti kymmenen kuukauden kuluttua ainakin kieli taipuisi vähän helpommin suuhun. Tällä hetkellä kun tuntuu, että vaikka jotain tajuaa muiden puheesta, niin itse sitä puhetta on kauhean vaikeaa muodostaa.

Unknown kirjoitti...

Kylläpä käy kateeksi.. Näyttää olevan kaunis paikka noista kuvista päätellen.

Anonyymi kirjoitti...

Tulee semmonen olo tätä blogia lukieesa, että haluan sinne kans:)
En kyllä tiedä riittäisikö ikinä rohkeutta.

Riisa kirjoitti...

Tuksu, nättiä täällä kyllä on. :)

Anonyymi, tällä hetkellä, kun olen ollut vaihdossa vasta kuukauden, on vaikea sanoa, millainen vaihtovuodesta kokonaisuutena tulee muodostumaan, mutta tämän hetkisten tuntemusten valossa uskon, että vuosi ulkomailla tekee hyvää, kasvattaa ja antaa mainioita kokemuksia. Tuntuu uskomattomalta, miten paljon olen nähnyt, oppinut ja tehnyt vain yhdessä kuukaudessa.