keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Nyt pitäisi sitten ryhtyä miljonääriksi

Sain tänään Joshibista sähköpostin, jonka liitteenä oli opastus viisumin hakua varten, sekä tarvittava lomake täytettäväksi. Lomakkeen täytössä ei ollut mitään ongelmia – se sisälsi ihan tavallisiin henkilötietoihin ja Japanissa oleskeluun liittyviä kysymyksiä, joihin oli helppo vastata.

Se, mikä sen sijaan sai hieman hien helmeilemään otsalla, oli passikuvien ja passin valokopion lisäksi tarvittava ns. likviditeettitodistus niiltä opiskelijoilta, jotka rahoittavat opintonsa Japanissa itse. Minun pitäisi hankkia pankilta todistus, jossa näkyy, että minun nimissäni olevalla tilillä on n. 1 500 000 yeniä rahaa. Siis.. mitä?! Pitäisi siis olla japanilainen miljonääri, Suomen rahassa omata noin kymppitonni rahaa! Koska minulla ei ilmiselvästikään ole moisia rahasummia, täytyy toivoa, että kopio opintotukipäätöksestä riittäisi pienten säästöjeni kanssa vakuuttamaan ihmiset Japanissa siitä, että tulen toimeen.

Eihän siinä sitten muu auttanut, kun kaivaa mapista Kelan OTm-lomake, ja alkaa anoa lainatakausta opintolainalle. Pelkäänpä vain, että pelkällä opintolainallakaan minusta ei tule miljonääriä... Laitoin myös Metropolian oman vaihto-opiskeluapurahalomakkeen kuntoon, ihan vain, jotta tilini edes näyttäisi vähän runsaammalta marraskuussa, kun nuo tiedot pitää toimittaa Joshibiin. Huolimatta siitä, että kyseiset rahat katoavat tililtä pian sen jälkeen lentolippuihin. :P

Miksi tämän homman pitää koko ajan liittyä vain rahaan? -_-

4 kommenttia:

Tiina Tee. kirjoitti...

Kyllä huomaa että olet tulossa Japaniin.. Täällä määrää raha, vähän kaiken. Lapsetkin pistetään jo ala-asteella opiskelemaan iltasin lisää, että pääsisivät isoina mahd hyvään yliopistoon, että saisivat hyvän työpaikan, että saisivat paljon rahaa. Tosi surullista jotenkin... :(

Löysin blogiisi jokin aika sitten ja jään mielenkiinnolla seuraamaan :) Olen itse ollut Japanissa nyt puolitoista vuotta, mutta palaamassa jo jouluksi takaisin Suomeen. Jaksamista järjestelyihin!

Riisa kirjoitti...

Nykyään tuntuu kyllä, että rahasta on kiinni niin monet asiat - ihan täällä koti-Suomessakin. :|

Ymmärrän toki, ettei japanilainen yliopisto voi taata viisumia varten opiskeluani maassa, mikäli minulla ei ole edes rahaa elää siellä, mutta luulen, että käsityksemme elintasosta saattaa olla hieman erilainen. En jaksa uskoa, etten mitenkään voisi tulla muka toimeen alle 800 eurolla kuussa. :P

Japanissa myös opintojen rahoitus on tietenkin täysin erilaisen systeemin varassa kuin Suomessa.
Jo se, että vanhempieni pitää allekirjoittaa todistus minun, täysi-ikäisen ihmisen toimeentulon turvaamiseksi Japanissa kertoo jotain kulttuuriemme eroista. Luulen myös, että aika harvan Joshibin ykistyisyliopiston tytöistä tarvitsee tulla toimeen suomalaisen opintotuen kaltaisilla summilla.. Toisaalta, sellaisilla lukukausimaksuilla, mitä Joshibissakin täytyy maksaa, se ei olisi kyllä mahdollistakaan. Useimpien opiskelijoiden tapauksessa oma perhe on kuitenkin se, joka kustantaa lystin ainakin osittain.

Nyt pitää vain yrittää olla liikaa stressaamatta. Vähän vaikealta se tosin tuntuu, kun rahasta on yhtäkkiä tullut niin hallitseva osa elämää ja ajatuksia. :/ Toivon todella, että jossain välissä tämä rumba hellittää, ettei pääsisi unohtumaan kaiken stressaamisen keskellä, minkä vuoksi näitä lappuja täytellään.

Kiitos kannustuksesta, ja hyvää kotiinpaluuta sinulle! :)

Anonyymi kirjoitti...

Aika rankalta kuulostaa noi kaikki vaiheet mitä pitää käydä läpi ennen kuin pääsee edes lopulta paikan päälle ja tottuu rytmiin siellä. Mutta sinnikkyydellä varmaan selviää kaikesta. :)

Itsekin pitäisi suunnata vaihtoon ensi vuoden puolella, tosin maa on vielä auki vaikkakin Italia on vahva ehdokas. Saa sitten nähdä miten itsellä tulee sujumaan paperityöt ynnä muut. :) Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottelemaan tulevia merkintöjäsi, Japani kiinnostaa myös minua paljon joten mielenkiintoista saada tietää miten sinulla tulee siellä menemään. Saa vähän tietoa perusjapanilaisesta elämän menosta. :D

Onnea jatkoa varten!

Riisa kirjoitti...

Tietääkseni Eurooppaan mentäessä homma ei ole ollenkaan näin hankalaa. Japanilainen byrokratia on jotain aivan muuta kuin suomalainen, vaikka Kelan lomakkeissakin on välillä sietämistä. EU:hun ei tarvinne edes viisumia, ja luulen että hommat sujuvat muutenkin hieman helpommin Euroopassa. Toisaalta ainahan niihin yllätyksiin voi törmätä Euroopassakin. :]

Toivottavasti saat jotain irti tästä blogista myös omaa vaihtoasi ajatellen, ja saat viettää oikein hauskan vaihtojakson, minne sitten menetkin! :)