tiistai 4. marraskuuta 2008

Jos ikinä hankitte passin, niin...

Kävin tänään jättämässä passihakemuksen, sillä vanha passini umpeutuu sopivasti juuri 2010 vuoden tammikuussa, kun minun pitäisi vielä olla kuukausi Japanissa. Riskejä ei viitsi ottaa, ja muutenkin vanhassa passissa on niin järkyttävä 6. luokan passikuva, että parempihan se on vaihtaa uuteen. Saanpahan sitten mahtavan biopassinkin käyttööni. :P

Passin hakeminen sinänsä on oikein helppoa. Sen kun marssii sisälle poliisilaitokselle, ojentaa rahat (46 euroa), henkkarit (huom. passi tai henkilökortti, ajokortti ei käy) ja valokuvan tiskiin. Niin... valokuvan. Valokuvia on kahta sorttia. On sellaisia, jotka käyvät passihakemukseen, ja sellaisia jotka eivät käy. Minun kuvani kuului jälkimmäiseen kastiin.

Ensin yritin ottaa Helsingin rautatieasemalla passikuvan semmoisessa kauheassa, ahdistavassa automaattikopissa. Jos ikinä hankitte passia, älkää missään nimessä tuhlatko rahojanne moiseen koneeseen. Vaikka kuinka seurasi ohjeita, pää oli kuitenkin passikuvan vaatimuksiin nähden liian pieni, valotus surkea ja omasta mielestäni myös kuvan laatu oli kaikkea muuta kuin hyväksyttävä. Koska kuitenkin huomasin jo ennen varsinaista passin hakemista, että tuo kuva oli yhtä tyhjän kanssa, päädyin sitten kikkailemaan kotona. Jos omaatte digikameran, hyvän tulostimen ja erittäin laadukasta valokuvapaperia, tämä voi olla ihan hyvä vaihtoehto, sillä kotona saa ottaa kuvia vaikka 100 ja valita niistä parhaan, fiksata sen koneella hyväksi valoisuudeltaan ja kooltaan, ja sitten tulostella muutama kymmenen kappaletta harjoittaakseen laatuseulontaa. Minä olin kuitekin sen verran pihi, että ajattelin kokeilla, josko kuitenkin pärjäisin ilman superlaadukasta valokuvapaperia. No metsäänhän se meni, kuten arvata saataa, ja niin olin sitten itkua vääntämässä tänään siellä poliisiaseman luukulla.

Virkailija oli tympeydestään huolimatta oikein mukava, sillä hän yrittämällä yritti olla sitä mieltä, että kuvani menettelisi. Loppujen lopuksi hän kuitenkin luovutti taistelun rakeista paperivalintaani vastaan, ja kehotti minua ottamaan uuden kuvan poliisiaseman passikuva-automaatissa. Epäilin laitteen kykyä tuottaa hyviä kuvia, mutta koska halusin passihakemuksen lopultakin valmiiksi, ei auttanut muuta kuin yrittää, ja pulittaa toiset 6 euroa automaattivalokuvasta. Säätämisen jälkeen sain onneksi huomata, että ei poliisiasemalle ihan turhaa oltu hommattu omaa erityisesti nykyisiä passikuvavaatimuksiin vastaavaa automaattia. Kuva oli silminnähden hyvälaatuinen ja vaatimukset täyttävä. Kuvia sai ottaa myös omaan tahtiinsa, mikä oli huomattavasti miellyttävämpää kuin Rautatieaseman yllätyslaukaisut.

Jos jotain tästä kuvasäädöstä oppisi, niin ainakin sen, että kun viiden vuoden päästä uusin viikon päästä saapuvaa biopassiani, menen suosiolla kuvauttamaan itseni valokuvausliikkeeseen, enkä mihinkään epämääräiseen koppiin. Köyhän ei kannata ostaa halpaa, ja sitä rataa.. -_-''

Ei kommentteja: