50 päivää lähtöön: Tuliaishankintoja

Kuten jo aiemmin olen maininnut, japanilaiset ovat tuliaiskansaa. Niinpä olen pikkuhiljaa täydennellyt tuliaisvarastojani, kun eteen on sattunut jotain sopivaa. Viimeisen viikon aikana olen haalinut kaappiini mm. suhteellisen edullisia Marimekon tuotteita.


Japanilaisille Marimekko on upeaa pohjoismaista huippusuunnittelua, kun taas suomalaisille se on paitsi sitä designia, myös, ja ehkä jopa ennen kaikkea, käyttötavaraa. Tästäpä johtuen shoppailupaikkanikin näille Marimekon lautasliinoille ja vihoille olivat niinkin glamourit designin keskittymät kuin Valintatalo ja Tiimari. Ehkä vielä käyn ostamassa Tarjoustalosta parit patalaput ja käsipyyhkeet, niin johan on valikoimaa kerrakseen. ;)


Lisäksi muutamilta työkeikoilta Tammesta olen onnistunut kalastamaan tuliasaarteiksi pari mainiota kirjaa. Kirjat sinänsä eivät ole mikään mainio vieminen lentokoneessa, koska ne painavat melko paljon, mutta etenkin löytämäni japaninkielinen revontulista kertova kirja on varmasti grammojensa väärti. Jokainen tapaamani japanilainen on palanut halusta nähdä revontulia, ja se onkin yksi niistä muutamista harvoista asioista, joita suomesta maailmalla tiedetään (ei sillä, etteikö revontulia näkyisi muuallakin..). Ajattelin, että suhteellisen arvokas, kovakantinen revontulikirja voisi olla oiva lahja vaikkapa jollekin professorille.

Ystäväni Junkolle taas ajattelin viedä kaikenmoisia kutomisvinkkejä ja -ohjeita sisältävän Do Redo -kirjan, sillä hän innostui Suomessa ollessaan neulomaan villasukkia. Kirjassa on paljon kuvia ja melko yksinkertaisia sanallisia ohjeita, joten luulen, että Junko selviää siitä oppimallaan suomenkielellä. Ja jos homma käy liian vaativaksi, voinhan aina kääntää tarvittavat tekstit englanniksi. :]

Maaliskuussa, kaikkien työ- ja koulukiireiden vähän hellitettyä, alan taas tehtailemaan lisää kännykkäkoruja ja huoparintaneuloja. Eiköhän se matkalaukku siitä kohta ala täyttymään.. :P