maanantai 1. kesäkuuta 2009

Interaktiiviset lakkiaiset ja kaipuuta kotiin

Viikonloppuna vietettiin pikkuveljen lakkiaisia kaukana Pohjanmaalla. Ensimmäistä kertaa Japanissa oloni aikana iski sellainen varsinainen koti-ikävä. Välillä toki tulee kaipailtua läheisiä ihmisiä, ymmärrettävää kieltä, sekä kunnon leipää. Myös entistä poikaystävää luonnollisesti on yhä aika-ajoin ikävä vaikkei tarvitsisikaan olla. :P Viime viikonloppuna kuitenkin tuli sellainen kunnon kaipaus kesäiseen Suomeen, sillä olisin kovasti halunnut olla juhlimassa yhdessä perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa Pikku-Juhan lakkia ja todistusta.

Onneksi tekniikka on ihmeelliustä ja kuroo tuhansia kilometrejä umpeen melko sujuvasti. Webkameran ja mikrofonin välityksellä juttelin veljeni juhlien aikana perheen, sukulaisten ja entisten ylä- ja ala-asteen opettajieni kanssa, söin kakkua yhtä aikaa pikkuveljen ja isosiskon kanssa ja nauroin ystäväni Eijan kanssa niin kuin mitään välimatkaa ei olisi ollutkaan. Videoyhteys oli päällä melkein koko juhlien ajan, joten tavallaan en jäänyt paitsi ainakaan ihan kaikesta. Jossain vaiheessa äiti sai "loistavan" idean perhekuvasta, jossa minun pääni näkyy webkameran kautta monitorissa, ja sehän piti sitten tietenkin toteuttaa. X)

Äiti, Leena, ylioppinut Juha ja tautalla monitorissa ylivaloittunut minä

Kun vielä saisi teleportin, niin olisi voinut syödä niitä kaikkia herkkuja, joilla minua kiusattiin koko päivän ajan. Juustokakkua, täytekakkua, daimkakkua, juustosarvia, halloumisalaattia, pikkuleipiä, suolaisia piirakoita, karjalanpiirakoita ja munavoita... Vaikka minä leivoinkin juhlien kunniaksi itselleni tänne sitruunaisen jugurttikakun riisikeittimessä, niin ei se valitettavasti ihan kuitenkaan korvannut niitä notkuvia tarjoilupöytiä, joista jäin paitsi. -__-

Siskoni Leena ja hänen puolisonsa Jason lentävät huomenna Tokioon, joten seuraavat pari viikkoa heidän ollessa seuranani, en varmaankaan ehdi hirveästi päivitellä. Vaikka eihän sitä ikinä tiedä.. ei minun pitänyt täältä käsin ruokablogianikaan päivitellä ja nyt siellä vaan kasvaa kasvamistaan riisikeitinreseptien kokoelma. :D

Onnea vielä Juhalle, sekä muille kevään ylioppilaille ja valmistuneille!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joo oli tosi kiva rupatella pikasesti sun kanssa juhlien aikaan.Aivan kuin olisit ollut vieressä.On se tekniikka ihmeellistä. Ja totisesti oli kyllä hyvät tarjottavat teillä,kaikkea halusi maistaa vähän.On se kiva kun Leena ja Jason saapuvat sinne niin on taas monenlaista näytettävää heille.Kunpa pääsisikin käymään... Oikein ihanaa kesää! t.Paija

Rahien kirjoitti...

wow, toi Leena on aika saman oloinen ku sä... O_o

joo on se tekniikka jännää! Timon pikkuveli kun on nyt Kanadassa vaihdossa (ja vielä länsirannikolla), niin silloin kun sen saa kiinni niin on hauska jutella skypellä. mun päähän vaan ei ihan mahdu aikaerot, et jos mä juttelen sen kanssa aamulla niin sillä on eilisilta..! Hassua.

Mikä se aikaero sinne Jaappaniin olikaan?

Riisa kirjoitti...

Paija, oli kyllä kiva nähdä ja kuulla teitä. :) Ja hauska nähdä miten taas Jenna ja Sami on kasvanut niin tajutonta vauhtia. :) Liian pitäkä väli selvästi aina tapaamisten välillä.

Suski, heheh. Ehkä me ollaan Leenan kanssa jossain mielessä samanlaisia, enpä tiä. :] Skype on kyllä kätsy. Täällä on kello 6 tuntia enemmän kuin siellä. Nyt kun siellä on kello kohta puoli kolme iltapäivällä, täällä alkaa viisarit lähestyä puoli yhdeksää illalla. :]