Viimeiset pari viikkoa Japanissa kuvina

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet, kuten sanottu, lähinnä fiilistelyä, ystävien tapaamista ja muuttovalmisteluita. Nyt kun pakkaukset ovat kutakuinkin valmiina, ajattelin tunnelmoida viime viikkojen parhaita hetkiä valokuvien voimin muistellen.


Viime viikonlopuna noustiin kaverini Satou-sanin kanssa Tokion yläpuolelle Roppongi Hillssissä. Ei tähän Tokion loputtoman talomeren ja pilvenpiirtäjien toimistojen valojen valaisemaan maisemaan vain kyllästy ikinä - voisin varmasti istua helposti tuntikausia mietiskellen ja tuijottaen jotain kaukaisudessa vilkkuvaa helikopterin laskeutumisalustan merkkivaloa tai seuraten alhaalla moottoritiellä viilettävien autojen ajovalojen muodostamaa valonauhaa. Tällä kerralla pääsin lainaamaan myös ystäväni minikolmijalkaa, joten valokuvailu oli entistä hauskempaa.


Japanilaiset puhelimet ovat noin ylipäätään aika kaikkivoivan oloisia. Tai siltä ainakin tuntui, kun latasin melkein vuoden tauon jälkeen vanhan Suomi-kännykkäni, ja tajusin, että eihän sillä voi tehdä oikein mitään muuta kuin soittaa. Satou-sanin ja ystäväni Eeron iPhoneilla leikkiessä on välillä kyllä miettinyt, että miten niillä pelkillä tekstiviesteillä ja puheluilla voi enää tästä eteenpäin selvitä?!


Viikonloppuna oli ohjelmassa myös lyhyt bisnestapaaminen, sekin korkeissa maisemissa. Shinjukussa sijaitsevan komean Keio Plaza hotellin Sky lounge -baari oli puitteilta sen verran huikea paikka käyntikortin esittelylle, että tuli vähän sellainen epätodellinen tunne, niin kuin olisi muka jokin kovankin tason designer eikä keltanokkaopiskelija. XD Hotellien pääsymaksuttomat, upeat ravintolat ovat hauska tapa viettää joskus hetki sellaista elämää, jota yleensä saa todistaa vain jossain elokuvissa ja johon ei todellakaan oikeasti ole varaa, sillä kukaanhan ei pakota tilaamaan kalliista menusta kuin ainoastaan vaikka sen yhden alkoholittoman drinkin. :D


Lauantai-sunnuntai välisenä yönä vedin sitten ensimmäisen all-nighter karaoken Japanissa seuranani Shin, Tonton ja Kyuuchan. Yön viettäminen karaokea hoilaten ei sinänsä ollut mikään varsinainen suunnitelma, mutta niin vain kävi, kun kukaan ei tuntunut haluavan lopettaa laulamista ennen kuin oli pakko paikan sulkeuduttua neljän maissa aamuyöllä. :D Ensimmäisiä kertoja japaninkielisten kappaleiden laulamnenkin tuntui sujuvan ihan hyvin, tosin edellyttäen, että kyseessä oli suhteellisen hidastempoinen ja ennalta tuttu viisu. Nopeiden biisien sanojen lukeminen on vielä aika mahdotonta.


Kuuden tunnin laulamisen jälkeen alkoi kyllä jo tavallinen biisilistakin hieman huveta, ja viimeiset kappalevalinnat vaativat suuria pohdiskeluja. Onneksi perus Abbaa tai The Carpentersia voi aina vetää vaika koko tuotannon, jos ei muuta keksi. :D


Luokkakavereitakin on tullut nähtyä. 2-luokkalaisten kanssa käytiin izakayassa, ja Ayumin kanssa taas tapasimme hänen kotonaan Ayumin äidin herkullisen chirashizushista ja parhaillaan herkullisimmillaan olevan Japanin mansikkasesongin antimista nauttien.


Platonin Takeshin ja Kakkin, sekä heidän tyttöystäviensä Chikakon ja Marikon kanssa kävimme tiistaina porukalla okonomiyakien, yakisoban ja monjanyakin paisteluiden jälkeen laulamassa karaokea pari tuntia karaokea. Tuukkakin onnistui pääsemään mukaan illan viettoon, sillä hän oli palannut lyhyeltä Sendain vaihtojaksolta takaisin Tokioon opiskelemaan. Olin aika järkyttynyt kun sain kuulla, että karaoken valikoimassa on myös kavereideni bändin Platonin biisejä. No niitähän piti sitten vetää tietenkin koko poppoon voimin.


Toissapäivänä näimme Ginzassa Harukan kanssa. Galleriakierrosten ja herkullisen kiinalaisen illallisen jälkeen hyvästellessämme vannoimme, että seuraavan kerran nähdään sitten Suomessa. Japanilaiset ystäväni ovat osoittanet mieltä lämmittävää intoa tulla käymään Helsingissä, joten odotan mielenkiinnolla kuinka moni sinne loppujen lopuksi pääsee vieraisille. Megu, Sari ja Ayumi nyt ovat ainakin melko varmasti tulossa, ja Joshibin ystäväni Yukari onkin jo opiskelemassa Metropoliassa ja asuu tällä hetkellä huvittavan sattuman kautta tulevan asuntoni naapursissa. :D