lauantai 13. joulukuuta 2008

Tokion kartta

Olin taas vaihteeksi töissä ansaitsemassa rahaa tulevaa vuotta varten, tällä kertaa Tammen ystävämyynnissä. Vaikka minun oli tarkoitus vain ansaita rahaa, tulin sitä myös ihan pikkuisen kuluttaneeksi. Mukaani tarttui yllätyslöytö: kompakti "Borch mapin" Tokion kartta, joka kustansi minulle vain 5 euroa! Kirjakaupoissa kyseisen kartan hinta kieppuu 13 euron molemmin puolin, joten kuten sanottu – erinomainen ostos.

Kartta on 2007 vuoden painos, joten kovin moni asia tuskin on ehtinyt vielä muuttumaan. Se on pinnoitettu muovilla, joka kestää vettä, ja johon voi tehdä vesiliukoisella tussilla pois pyyhittäviä merkintöjä. Kartastani löytyy Tokion keskustan, sekä Tokion lahden ja Shinagawan alueen tarkat kartat, ja lisäksi suur-Tokion alueen pienempi, lähinnä kokonaiskuvaa rakentava kartta. Siinä näkyy Sagamiharakin pienenä pisteenä, mutta muutoin kartta ei kyllä Kanagawan puolella suunnistaessa liiemmin auta. :P

Varsinaiseen keskustan karttaan on sijoitettu paitsi nähtävyyspisteitä ja julkisen liikenteen asemia, myös muut olelliset maamerkit, kuten shinto- ja buddhatemppelit, museot, teatterit, elokuvateatterit, sairaalat, kirjastot ja poliisi. Tärkeinpänä kaikistsa pidän kuitenkin tämän hetkisen tietämykseni valossa kartan posti-merkintöjä. Postipallerot kartalla ovat äärimmäisen mahtava juttu siksi, että postit ovat tietääkseni niitä harvoja paikkja Japanissa, joista löytyy käteisautomaatti, josta saa rahaa myös Visa Electronilla. En ole oikeasti koskaan aikaisemmin nostanut Japanissa rahaa, sillä edellisellä reissulla kuljetin mukanani pelkkiä matkashekkejä ja käteistä. Postiin on mahdollista ilmeisesti myös avata japanilainen pankkitili. Sen käyttäminen on kuulemma varsin kätevää juuri siksi, että posteja löytyy luonnollisesti maan joka kolkasta, ja rahan nostaminen onnistuu tililtä täten kaikkialla.

Kartan yhdelle sivulle sijoitettu metrokartta on myös mitä mainioin lisä. Loppujen lopuksi isoissakin metroverkostoissa liikkuminen on tavattoman helppoa, kun tietää mistä ja minne on menossa, ja kun omistaa kartan, josta katsoa, mikä tai mitkä linjat sinne vievät. Ennen Tokion metrokartta näytti Helsingin metrossakin mokailevan silmissä suorastaan infernaaliselta koetukselta, mutta Pariisin jälkeen tuntuu, että eihän siinä metroilussa loppujen lopuksi taidakaan olla mitään sen kummempaa. Vaikka Pariisissa emme tainneet Micken kanssa ajaa kertaakaan väärään suuntaan tai ohi asemasta, Helsingissä olen kyllä noussut kiireessä väärään metroon – niin, niistä kahdesta eri suuntaan menevästä metrovaihtoehdoista... X)

Silmämääräisesti arvioiden kartta näyttäisi olevan hintansa väärti, mutta ennen kuin lähden suosittelemaan sitä kennellekään, täytynee ensin testata se käytännössä. Sitä joudutte tosin odottelemaan vielä muutamisen kuukautta. ;)

2 kommenttia:

Kuukkeli kirjoitti...

Et ajatellut hankkia Visa-korttia ennen lähtöä? Sellaisen saa kai useammista pankeista 90 opintopisteellä.. ja sillä saa täällä nykyään maksettua monissa paikoissa, mikä on, ainakin Osuuspankin asiakkaalle, kai hitusen halvempaa kuin rahan nostaminen. Visa Electronin kanssa olen kuullut olevan melko paljon edelleen ongelmia tossa rahan nostamisessa, vaikka ei Visalla nosto paikkojakaan niin kamalan paljoa ole.. Edellisen postauksen pikkujoulunne kuulostivat muuten tosi mukavilta :)

Riisa kirjoitti...

Juu, olen kyllä ihan luotollisenkin visakortin hankkimassa.. kunhan ne 90 opintopistettä nyt kilahtaisivat tuonne opintorekisteriin.

Tietenkin Visaa voi käyttää siten, että korkoja ei tule, kun maksaa laskun heti seuraavassa kuussa, mutta lähinnä olen ajatellut sen ns. vararatkaisuksi.. Mutta pitää toki keskustella pankkitädin kanssa siitä, mikä maksutapa on oikeasti edullisin (luottokorttimaksu vs. käteisnosto vs. visa electron maksu).

Pikkujoulut olivat kyllä kivat. Kivointa tietenkin on, että japanilaiset tuntuivat pitäneen niistä. :)