sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Hemmottelua puuduttavalle lentomatkalle

Lento Tokioon kestää 9 tuntia ja 35 minuuttia. Vaikka Finnairin Japanin kone onkin iso ja varusteltu mm. pienillä henkilökohtaisilla tv-screeneillä, ei elokuviakaan välttämättä jaksa tuijotella aivan koko lentoa. Tarkoitus on yrittää tietenkin nukkua mahdollisimman paljon noiden yhdeksän tunnin aikana, sillä kun kone laskeutuu Japaniin aamulla, takana pitäisi olla hyvin nukutut yöunet. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että nukkuminen lentokoneessa on hankalaa pienen jalkatilan ja puuduttavan asennon takia. Niinpä on kiva ottaa matkalle mukaan hieman lukemista.

Kirjahyllyssäni olisi kyllä muutama lukemista odottava kirja, mutta koska minulla ei ole mitään hajua siitä, jaksaako niitä lukea viittäkymmentä sivua pidemmälle, päätin ottaa varman päälle. Tilasin eilen Adlibriksen verkkokaupasta Twilight-sarjan viimeisen, eli neljännen osan, Breaking Dawnin. Koska olen lukenut mainion sarjan aiemmat osat, tiedän, että aivan toivoton tapaus ei voi olla kyseessä, ja oikeastaan odotan jo nyt kovasti, että pääsen lukemaan! Kirjassa ei myöskään ainakaan lopu heti lukeminen kesken, sillä siinä on 640 sivua. Ainut pelko on se, että en malta päästää kirjasta irti koko lennon aikana, ja unisuunnitelmat jäävät taka-alalle. No, ehkä osaan ottaa itseäni niskasta kiinni, ja koettaa saada ainakin muutaman tunnin nukuttua. Suunnitelma on myös alkaa pikkuhiljaa aikaistamaan omaa unirytmiä. Jos pystyisin saaman unen vaikka kymmenen maissa, olisin jo parhaimmillaan kolme, viikonloppuisin jopa neljä tuntia edellä nykyistä unirytmiäni, eli vain parin, kolmen tunnin päässä Japanin rytmistä. ^_~

7 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Nyt on korkea aika opetella neulomaan ;-) Bambupuikot, neuleohje ja mieleistä lankaa, eikä mikään lentomatka ole liian pitkä!!!

Ohjeita saatavilla esim. http://www.ullaneule.net/0308/index.html

Ei edes paina paljon!

Anniina kirjoitti...

Mäkin mietin huovuttamista ensin, mutta sitten... saako niitä vaarallisia tappovälineitä, kuten huovutusneulaa tai puikkoja, viedä lentokoneeseen??

Riisa kirjoitti...

Juu, neulominen on kyllä kivaa, ja haluaisin tällä hetkellä kovasti neuloa itselleni uuden myssyn, mutta luulen, että ne bambupuisetkin puikot saattavat olla jonkun turvatarkastajan silmissä kauhea uhka. Bambu kuitenkin materiaalina on kova ja kestävä, kyllä sillä saa tuhoa aikaan, jos on tarpeeksi hullu. :P Ja jos kynsisaksia ei saa viedä koneeseen, niin huovutusneula, jossa on ikävät koukkumaiset väkäset olisi varmaan suoranainen tappouhkaus. :P

Joten.. tyydyn laittamaan käsityövälineet ruumaan menevään laukkuun, ja syvennyn lennon aikana tylppiin esineisiin, kuten kirjaan. ;)

Tiina Tee. kirjoitti...

Mä selvisin 21 tunnin matkailusta Japaniin samoilla eväin: vähän unta, oma "telkkari" ja sieltä yksi leffa, sekä paksu kirja tutusta, hyväksi havaitusta kirjasarjasta... Mun huoleni oli se, että kirja loppuu kesken ennen kuin olen perillä, ja siten maltoin myös nukkua. Mutta eikös yks päivä mee vähän vähemmilläkin unilla! :) Mutta hitsi kun tulee sinne ikävä kun puhut kirsikankukista...

saarikowski kirjoitti...

Jetlag on minulla paha ongelma pitkillä lentomatkoilla. Ensimmäiset päivät olen yleensä aika tillintallin (riippumatta siitä olenko aikaistanut unirytmiäni), eivätkä oireet rajoitu vain väsyneisyyteen. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat nopeasti uudessa päivärytmissä, toisilla kestää pitempään. Onnea matkaan!

Riisa kirjoitti...

Kiitos kommentista. :)
Viime kerralla lentäessäni Japaniin, olin kyllä pari päivää suhteellisen väsynyt, mutta olen melko hyvä valvomaan. Ongelmia tulee lähinnä silloin, jos joutuu tekemään kovin väsyneenä jotain passiivista, kuten vaikkapa istumaan autossa tai seuraamaan jotain esitystä, luentoa, elokuvaa tai muuta vastaavaa. Silloin alkaa silmät lupsahtelemaan ja tasapaino horjumaan. Toivonmukaan en joudu tällaisiin tilanteisiin heti parina ensimmäisenä päivänä. ;)

Tiina kirjoitti...

Mulla on muuten jokaisella lentoreissulla viimeisten vuosien aikana ollut bambuiset sukkapuikot eikä kukaan ole ottanut pois. Pyöröpuikko on vielä vaarattomampi, eikä taida metallisenakaan ylittää terän pituutta koskevaa määräystä (en tosin muista mikä se on, mutta mun micro-letterman on riittävän lyhytteräinen).