keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Baareja, livehouseja ja klubeja Tokion sydämessä

Kysymyspostauksessa minulta kysyttiin, olenko käynyt Japanissa baareissa tai klubeilla, ja olenko niillä viihtynyt. Koska olen sivunnut aihetta vain melko pintapuolisesti aiemmin, ajattelin kirjoittaa siitä hieman enemmän, sillä, kyllä, olen käynyt baareissa ja klubeilla, ja viihtynyt itse asiassa paljon paremmin kuin Suomalaisilla vastaavilla, joilla harvemmin voin sanoa kauheasti viihtyväni. .

Suomalainen juomakulttuuri ei erityisesti viehätä minua räkäisyydellään, meluisuudellaan, pelottavuudellaan ja hallitsemattomuudellaan, ja koska en juo itse alkoholia, saan Suomessa eteeni aina liudan kysymyksiä syistäni juomattomuuteen, vaikka yrittäisinkin olla tekemättä siitä mitään numeroa. Kysymykset on kai suomalaisen alkoholietiketin valossa sallittava, mutta niitä seuraavat "Maistasit nyt!", "Hei, tää on oikeesti hyvää, ota nyt!" ja "Vitsi mä haluaisin tietää, millanen sä oot kännissä" -kommentit ovat lähinnä rasittavia. Ei siis liene ihme, että nautin siitä, kun täällä ihmiset useimmiten kysyvät, otanko alkoholia, eivätkä miksi en ota alkoholia. Kukaan ei tunnu suoraan olettavan, tai ainakaan kyseenalaistavan sitä, että joku ei juo, vaikka japanilaiset toki suuressa määrin itse tykkäävätkin olusistaan, umeshuistaan ja sakeistaan. Täytyy tosin myöntää, että tässä mielessä naiset pääsevät varmaan helpommalla, sillä nomikait, eli "juomingit" kuuluvat paljon vahvemmin osaksi miesten illanvittoa, kuin naisten.

Erään illan esiintyjäkaartia Shibuya Yaneurassa lokakuun puolella

Itse käyn Japanissa pääasiassa klubeilla, joissa soitetaan livemusiikkia, sillä rakastan keikkatunnelmaa. Tokiossa on pilvin pimein kivoja, pieniä klubeja, baareja ja livehouseja, joilla on rento ja vähän semmoinen kotibilemäinen meininki. Erityisesti suosittelen Shimokitazawaa, ihanan boheemia ja eläväistä kaupunginosaa, joka on hieman syrjässä ihan keskeisimmästä Shibuyasta. Vain hetken metromatkan (tai vähän pidemän reippailun) päässä odottaa katujen täydeltä nuorten aikuisten suosimia, mielenkiintoisia keikkapaikkoja, klubeja ja pikkuruisia baareja. Ja mikä parasta, nämä paikat ovat fiilikseltään todella paikallisia, mikä tarjoaa tietenkin myös musiikkirintamalla mahdollisuuden löytöjen tekemiseen. Kokemuksieni mukaan myös ihmisiin on helppo tutustua, sillä näen nykyisinkin aina välillä Platon bändin rumpalia Takeshia, johon tutustuin ystäväni kanssa ensimmäisellä Tokion keikallamme.

Monilla livekeikoilla bändit jakavat keikan lopuksi kysymyslomakkeen. O_o Joskus ne ovat yksinkertaisia lappusia, joissa udellaan lähinnä yleismielipidettä keikasta, mutta onpa kerran tullut eteen semmoinenkin A4, että olo oli kuin japanin sanakokeessa. :D Kirjoitin ja piirsin kannustavat terveiset, karusti hiraganoilla.


Mikäli etsii sellaista enemmän tanssimiseen keskittynyttä paikkaa, kannattanee suunnata Roppongiin, josta löytyy enemmän night clubeja ja nimenomaan sellaista länsimaista biletysmeininkiä. Itse tunnen oloni suoraan sanottuna idiootiksi, jos joudun tanssilattialle, joten jos haluan eläytyä musiikkiin, harrastan mieluummin vaikka moshausta kuin minkäänlaista vartalon ketkuttelua. :D Olen kuitenkin ymmärtänyt ystävieni puheista, että sellaisia dance clubeja ei täällä päin niin paljon harrasteta nykyisin, joten ko. paikkoja on Japanissa verrattain melko vähän, jos luku suhteutetaan väkimäärään.

Baarien helmiä ovat izakayat, joissa tarjoillaan myös ruokaa ja pikkusyömistä. Itse tilaan usein edamameja, eli keitettyjä, suolattuja soijapapuja, jotka ovat mitä mainiointa seurusteluruokaa. Olenkin miettiny, mahtaako edamameja saada Suomessakin jostakin, esimerkiksi pakastettuna, sillä niitä olisi kiva keittää aterioille lisukkeiksi tai illanistujaisiin naposteltavaksi. (Nyt joku kaveri lukee kauhulla, kuinka aion tarjoilla vieraille jatkossa leivonnaisten sijaan vain papuja! ;D ) Useimmiten izakayat ovat myös rakennuken puolesta varsin tunnelmallisia illanviettopaikkoja, joissa voi vierähtää huomaamatta tunti jos toinenkin. Koska näihin baareihin tullaan yleensä nimenomaan viettämään iltaa, maksavat asiakkaat yleensä tilaustensa lisäksi myös pöytämaksun.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Roppongi on sellanen paikka et jos haluaa nimenomaan muiden länkkäreitten kanssa bilettää niin sinne. Mut toinen bilepaikka Tokiossa on Shibuya. Siellä on jopa yks mäki jonka päällä ei muuta olekaan kuin klubeja.

Yllättäen Tokion suurin tanssipaikka löytyy ihan toiselta puolelta kaupunkia (Shin-Kibasta).
Paikan nimi on Ageha.
http://www.ageha.com/
Sivuilta voi katsoa "facilities" kohdasta miltä paikka näyttää. :)

Riisa kirjoitti...

Näin juuri. :)

Anu kirjoitti...

Edamameja näyttäisi saavan Helsingissä ainakin Kabukissa :) Ostamisesta en tiedä.

Leena kirjoitti...

Muistelen, että Tokyokanissa olisi joskus ollut myynnissä edamameja pakasteena. En kuitenkaan ole ihan varma tästä "muistosta"...

Riisa kirjoitti...

Hmmm.. Pitääköhän sitä koittaa etsiä asuntoa Tokyokanin kulmilta, ni on kunnon kauppa aina vieressä. ;) (Joo, ihan ku mulla ois varaa muuttaa niin keskustaan. :P )