Ripaus Japania sisustuksessa

Olen aina ihastellut japanilaista sisustusta ja sen sopivuutta yhteen skandinaavisen modernismin kanssa. Haaveilen asunnosta, jossa olisi madallettu eteinen, genkan, aulassa odottamassa vieraita ja kodin asukkaita lajitelma pehmoisia tohveleita, avaran tupakeittiön tilat jakaantuisivat kenties hieman eri tasoihin ja tilanjakajina olisi mielenkiintoisia puisia yksityiskohtia. Unelma-asunnossani olisi harmoninen sisäpuutarha ja kylpyhuoneessa solisisi pieni vesiasetelma. Lista jatkuu, ja unelmoidahan toki saa, mutta niin kauan kun sisustuskohteenani on HOASin pikkukaksio, unelmien toteutuminen on aika kaukana.

Ihastuin joskus muinoin tummaan puuhun ja porrashyllyköihin, jollaisia näin vanhojen japanilaisten, puisten tansujen muodossa. Ikean pinottavat hyllyt ovat ajaneet asian, vaikka ovatkin mittasuhteiltaan aika lailla sinnepäin, eivätkä puuta nähneetkään. Seinälläni roikkuu Japanista ostamani kaunis kangas, joka kyllä selvästi kaipaisi vielä toista silityskierrosta ja vähän parempaa paikkaa. Mutta kun näihin himputin opiskelija-asunnon seiniin ei saisi tehdä edes naulan reikiä...

Innostumiseni Japaniin harvemmin näkyy selvästi päällepäin. En esimerkiksi koe pukeutuvani siten, että joku voisi arvata harrastuksikseni japanilaiset animaatiot tai vaikkapa kiinnostukseni japanilaiseen katumuotiin. Japani on kuitenkin tärkeä osa elämääni ja haluan kaikkien vaihtoni aikaisten muistojen pysyvän pinnalla vaikka pian on kulunut vuosi siitä, kun tulin takaisin Suomeen. En halua, että asuntoni suoranaisesti huutaa "Japani", mutta olen yrittänyt tuoda kotini sisustukseen sellaisia elementtejä, jotka tuovat silti minun mieleeni Japanin sekä esimerkiksi tietyt ihmiset, tapahtumat, matkat ja sattumukset vaihtoni ajalta. Esimerkiksi tumma puu (tai "puu" Ikea-kalusteiden tapauksessa), suorat linjat, paperivalaisimet, geometriset kuviot verhoissa sekä lukuisat sisustusesineet ja astiat ovat niitä pieniä yksityiskohtia kodissani, jotka minulle ovat jollain tapaa "japania".

Olohuoneen seinää koristaa A4- ja A3-koossa tulostettujen Japanin valokuvieni kollaasi. Raukat kaipaisivat yhä kehyksiä, vaikka ne ovat olleet seinällä jo kohta vuoden..

Makuuhuoneeni ovessa on kokoelma Fuji-aiheisia postikortteja, sekä yksi orpo, mutta kaunis Keisarin palatsin postikortti.

Barbapapa muistuttaa paitsi ystävästäni Eijasta, jolta sain pehmolelun syntymäpäivälahjaksi, myös ystäväperheeni Morien isästä Daisukesta, joka kertoi joskus haluavansa kerätä kotiinsa kaikki barbapapat. Kenties, koska Barbapapa-animaatio on ainakin osittain japanilaisten käsialaa, ja hahmot ylipäätään japanilaiseen visuaaliseen kulttuuriin hyvin istuvia, Barbapapat ovat Japanissa kansoittaneet kuvillaan kirjepaperit, lelut, mukit, pyyhkeet ja monet muut tavarat.

Viime vuonna maailman myydyimmäksi kalenteriksi noussut McDonalnd'sin Pokemon-kalenteri koristi makuu- ja työhuoneeni seinää. Kalenterin hauskinta antia olivat hienojen kuvien lisäksi huvittavat englanninopetus-osiot kalenterin alareunassa. Niistä japanilaiset lapset voivat opetella esimerkiksi fraasin: "When I'm done with you, you'll be sparkling clean!" Kätevää.

Työpöytäni taustalla on joukko A5-kokoisia valokuvatulosteita Japanista. Kuvat jäivät yli, kun tein koetulostuksia Joshibin valokuvauskurssin lopputyönäni tekemääni kirjaa varten. Myös tietokoneeni taustakuvana on ollut usein valokuvia Japanista, kuten tälläkin kertaa - kukkia ilta-auringossa Sagami-Oonossa.

Työpöydälläni on ystävältäni Satou-sanilta syntymäpäivälahjaksi saama valokuvakehys, jonka pinta on tarttuvaa muovia, ja siihen voi käteävsti laittaa talteen esimerkiksi USB-tikkuja, jotka muuten lojuisivat ympäri työpöytää. Kuvaksi valitsin Tokyo Towerin Roppongilta kuvattuna, koska kävimme yhdessä ystäväni kanssa sitä Roppongi Hillsin ostoskeskuksen näköalatasanteelta ihailemassa.

Muitakin valokuvakehyksiä löytyy. Ystäviltäni saamassa japanilaisesta kimonokankaasta tehdyssä valokuvakehyksessä on kuva Megusta ja Sarista shoppailukierrokseltamme Tokiosta, ja puinen kokeshi-nukke, jonka sain Megulta viime vuonna syntymäpäivälahjaksi koristaa myös kirjahyllyäni. Pienestä ja kätevästä, Shiniltä saamastani kolikkopussukasta on myös muodostunut tärkeä esine.

Sain Totoro-kehyksen pari vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi Sendain kavereiltani, kun he olivat vaihdossa Suomessa. Niinpä kehykseen onkin päätynyt kuva minusta ystävieni kanssa Sendain Matsushiman edustalla.

Keittiöstäni löytyvät ehkä selkeimmit japanilaiset esineeni, astiat. Avohyllyssä on esimerkiksi puisia Takayamasta hankkimiani misokeitto-kulhoja ja lasinalusia, hyakuenshopin soijakippoja, Joshibin keramiikan opiskelijan Hitomin tekemiä viisikulmion muotoisia, tumman ruskeita keaamisia kulhoja, okayamalainen soijakaadin, Junkon mummon vanha, pieni teepannu sekä kauniilla kuoseilla koristettuja teepurkkeja. Lisäksi keittiön laatikot pursuilevat syömäpuikkoja, joita on hankittuna isolle seurueelle asti.

Jälkiruoka- ja sushilautasina tai lasinalusina toimivat, oikeista lehdistä ja paperista valmistetut upeat alustat ovat takayamalaista käsityötä.

Myös Morin perheeltä saamani tatamia jäljittelevät lasinalustat ovat kovassa käytössä.

Seuraavalla japaninmatkallani ostoslistalla ovat ainakin sohvatyynyihin kelpaavat vanhat kimonokankaat, lisää astioita ja varsinkin ehkä joku ihana Hokusanin keraaminen kaadin. (+ Tietenkin uusi objektiivi kameraani).