Poikaystäväni oli tilannut eilen figuja Saksasta! Ovathan ne toki hänen omia rahojaan, mutta toivoisin, että mies ymmärtäisi, että jos aikoo minua ensi vuonna nähdä, niin on parasta alkaa säästää niihin Japanin lentolippuihin, eikä ostaa jotain pikku-ukkoja maalattavaksi.. Ehkä hieman itsekästä ajattelua, mutta faktahan se on, että minä taas en voi käydä Japanista Suomessa. :P
Välillä pelottaa, miten tuo vaihtovuosi ylipäätään tulee sujumaan parisuhteen kannalta. Jännittää, tuleeko kauhea ikävä, vai käykö päin vastoin. En ole varma, miten Micke todella suhtautuu ensi vuoteen. Missään vaiheessa hän ei ole suoraan sanonut, että älä lähde, tai muutenkaan liiemmin osoittanut mieltään suunnitelmieni suhteen, mutta välillä olen huomaavinani, että ehkä Mickestä ei kuitenkaan ole niin kivaa, että lähden.. Toisaalta eihän se minustakaan ole kivaa, että joudun jättämään Micken Suomeen. Olisi niin paljon helpompaa iloita tulevasta vuodesta, jos toinen voisi lähteä mukaan. Toivon, että voin palata vuoden jälkeen kotiin ja jatkaa elämää kuten ennenkin. En tiedä, onko se liikaa toivottu, mutta toivon silti.
Jossain vaiheessa en ajatellut, että minun tarvitsisi liiemmin huolehtia siitä, mitä Suomessa vuoden aikana tapahtuu. Ajattelin, että siellä se Micke käy töissä ja pelaa illat tietokoneella niin kuin ennenkin, ja että vuoden kuluttua kaikki on ennallaan. Mutta mitä jos asiat muuttuvatkin? Mitä jos ikävä on aivan liian suuri, ja haluankin vaikka itse pois Japanista kesken kaiken, tai mitä jos tunteet laimenevat ja unohtuvat? Mitä jos vuoden kuluttua en voikaan enää palata vanhaan arkeen? Nämä ajatukset tuovat palan kurkkuun, mutta toisaalta minun on muistutettava itseäni, että olen tietoisesti ottanut sen riskin, jotta voin toteuttaa yhden unelmistani ja lähteä vaihtoon. On vain luotettava, että suhde on siinä vaiheessa, että se kestää näin pitkän erossa olon. Silti, vaikka kuinka yritän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin, välillä mieleen hiipii pelottava ajatus: "Mitä jos olenkin valinnut väärin?"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti