tiistai 30. syyskuuta 2008

Vaihto Japaniin – mustaa valkoisella!

Sain tänään postissa Joshibin 受入承諾書 -dokumentin ("ukeire shuudakusho", eli "Letter of Acceptance" eli "Hyväksymistodistus" tms.), jossa todistetaan, että tämä henkilö on nyt tosiaankin sitten lähdössä Japaniin vaihtoon. Oli hauskaa yrittää tulkata kirjeen japaninkielistä osuutta. Osasin lukea aika monta kanjia, tunnistin Joshibin nimen, sain selville vaihdon ajankohdan ja muutamia muita yksinkertaisia faktoja. Silti ilman englannin kielistä versiota en missään nimessä tulisi vielä toimeen. -__-

Paitsi että lappu käy siis todistukseksi vaihdostani, siitä kävivät ilmi myös kauan odottamani tärkeät päivämäärät. Näillä näkymin koulu alkaakin siis 13. huhtikuuta ensi keväänä ja kahden lukukauden, eli yhden lukuvuoden mittainen vaihtojaksoni päättyy tammikuun 2010 loppupuolella, Joshibin vuosiloman alkaessa. Minut on sijoitettu toiveideni ja yleisen logiikan mukaan Joshibin yliopiston muotoilun osastolle, jonka nimi japaniksi on デザイン学科 (dezaingakka). Kyseiseltä osastolta löytyvät vapaasti suomennettuina visuaalisen viestinnän, ympäristösuunnittelun ja tuotesuunnittelun koulutusohjelmat. Itse tulen suorittamaan opintoni tietenkin visuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa, sitähän opiskelen nytkin, joskin graafisen suunnittelun nimikkeen alla. Saattaisi olla mielenkiintoista ottaa kursseja myös jostain kyseisen osaston ulkopuoleltakin. Esimerkiksi perinteisiä japanilaisia kuvataiteen muotoja olisi kiinnostavaa päästä kokeilemaan. Saa tosin nähdä, missä vaiheessa näihin asioihin pääsee vaikuttamaan, vai pääseekö ylipäätään. :]

Kämppä vuokralle vaihdon ajaksi?

Soittelin tänään välitunnilla HOASille kysyäkseni, miten vuokra-asuntomme kanssa menetellään tällaisessa vaihtotilanteessa. Ilokseni sain kuulla ennenkaikkea sen, että vuokrasopimukseni voi olla voimassa myös vaihdon ajan, ja koska sopimus on tehty perheasuntoomme yhdessä avomieheni kanssa, hän saa asua asunnossa aivan normaalisti, vaikkei olekaan tällä hetkellä opiskelija. Mikä helpotus. Meidän ei siis tarvitse muuttaa mihinkään, Micke saa asua kotonaan niin kuin ennenkin, ja minun ei tarvitse edes ilmoittaa HOASille vaihdostani. Kätevää, ja suorastaan vähän kummallisen helppoa! O_O

Myös asunnon edelleen vuokraus onnistuu, mutta tässä tapauksessa henkilön on oltava ehdottomasti opiskelija. Voin vuokrata oman puolikkaani asunnosta korkeintaan vain kuudeksi kuukaudeksi. Loput kuusi kuukautta täytyy sitten vain jotenkin sinnitellä. Yleensä käytäntö on ollut, että vuokralaiset ovat itse hankkineet asuntoonsa ns. alivuokralaisen, joka on ollut joku ystävä, tuttava, tutun tuttu tai vaikkapa omasta koulusta ilmoituksella haettu sopiva henkilö. Tämän henkilön kanssa käydään allekirjoittamassa HOASin toimistolla erillinen edelleenvuokrauslomake, ja siinä se. Nyt pitäisi sitten vain etsiä joku luotettava tuttava, joka tarvitsee kämppää Vantaalta jossain vaiheessa ensi vuonna... No, onneksi tässä asiassa ei vielä ole kiirettä.


perjantai 26. syyskuuta 2008

En tarvitsekaan rokotuksia Japaniin!?

Soitin tänään Vantaan terveyspalveluiden tartuntatautiosaston erikoisterveydenhoitajan puhelinvastaanotolle, missä neuvotaan mm. matkailijoita rokotuksiin liittyvissä asioissa. Oli mukava puhua pätevän oloisen ja asioista perillä olevan ihmisen kanssa sen sijaan, että kääntyy kouluterveyden hoitajan puoleen, joka kuitenkaan ei ole näiden asioiden spesialisti.

Kävi ilmi, että A- ja B-hepatiittirokotteelle on Japanissa tarvetta yhtä paljon kuin Suomessa, eli riski saada se Japanissa on aivan yhtä pieni kuin täällä kotonakin - siis lähes olematon. Ainoa syy, miksi se pitäisi Japaniin lähtiessä ottaa, on jos harrastat vieraiden kanssa seksiä, otat lävistyksiä tai tatuointeja, tai käytät huumeita.. Japanissa lääkäri- ja sairaalapalvelut etenkin sellaisessa kaupungissa kuin Tokio, ovat kuulemma niin korkealuokkaisia, ettei hoitotoimenpiteistä ole mitään vaaraa saada hepatiitti, edes hammashoidossa, josta Rokote.fi:ssäkin peloteltiin.

Tässä kohdassa täytyykin kyllä antaa pienet risut sekä Rokote.fi- että Kansanterveyslaitoksen rokotesivustoille, sillä maakohtaisissa tiedoissa toki lukee Japaninkin kohdalla, että rokotteet tulee ottaa "riskinarvion perusteella", mutta kun luet riskitekijöistä, luet kyseisen taudin yleismaailmallisista riskitekijöistä, et siitä, millaiset riskit nimeonomaan siinä kyseisessä maassa on saada tauti.

Myöskään aivokuumerokotus ei kuulemma ole tarpeellinen, vaikka kävisi lyhyillä vaelluksilla tai oleskelisi myös maaseudulla. Kuulemma Japanissa tautia esiintyy erittäin vähän, ja vaikka se nimeltään onkin Japanin aivotulehdus, sitä esiintyy muissa Aasian maissa paljon enemmän kuin Japanissa.

Kysyinkin hoitajalta vielä lopuksi varmistukseksi, onko hän siis sitä mieltä, että minun ei kannattaisi ottaa kyseisiä rokotteita, ja hän vastasi, että mikäli olen matkustamassa nimenomaan vain Japaniin, A- ja B-hepatiittia ei tarvitse ottaa. Tietenkään siitä ei ole mitään haittaa, koska se on elinikäinen rokote, mutta tarvetta sille ei Japanissa ole. Lisäksi hän ei suosittele aivokuumerokotetta, sillä siinä sivuvaikutukset ja reaktiot rokotteelle voivat olla hyvin voimakkaita, ja kyseisen rokotteen kohdalla tulee tarvetta harkita erittäin tarkasti, sillä joillekin herkille ihmisille se ei kertakaikkiaan sovi. Toisinsanoen rokotuksesta saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä Japanin tapauksessa. Hän kehotti kuitenkin ottamaan vaihtokoulusta selvää, vaaditaanko Japanissa pidempään opiskelevilta jokin rokote. Tavalliselle matkailijoille mitään määräyksiä ei ole, mutta kannattaa tarkistaa, onko koululla tai valtiolla jotain määräyksiä opiskelijoiden suhteen.

Tällä hetkellä siis näyttää siltä, että minun ei tarvitsekaan ottaa mitään rokotuksia, jollei koulu jostain syystä niin määrää! Ja kun enemmän ajattelee, niin eihän Japani kyllä mikään tautipesäke ole varmasti kenenkään mielikuvissa. Huomautan kuitenkin, että jokaisen kannattaa tietenkin itse ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksensa tartuntatautien osastolle, ja kysellä ohjeita omaan tapaukseen liittyen, sillä riskinarvio on kuitenkin aina henkilö- ja tapauskohtainen, ja jokainen meistä yksilö.

torstai 25. syyskuuta 2008

Mitä ryöstöä!!

Poikkesin tänään koulun jälkeen kysäisemässä Pohjolasta matkavakuutustarjousta vaihtoajalleni, koska satuin kulkemaan konttorin ohitse. Koin järkytyksen. Halvin vaihtoehto, Easy-vakuutuspaketti alle 25-vuotiaille tulisi maksamaan vuoden jatkuvan matkavakuutuksen kanssa melkein n. 550 euroa!! Ja se on muka jokin alennettu hinta vai? En oikeasti tiedä onko minun järkeä sijoittaa moista rahamäärää ihan vain siltä varalta jos jotakin sattuu. Toisaalta kulut voivat nousta ihan hirveiksi, jos tarvitsee esim. sairaskuljetuksen Suomeen.. Japanissa vaihto-opiskelijat tietämykseni mukaan velvoitetaan ottamaan japanilainen sairasvakuutus, joka kattaa ainakin osan mahdollisista hoitotoimenpiteistä, joten pitänee tutkia, miten suuri tarve ylipäätään sen lisäksi on jonkinlaiselle tapaturmavakuutukselle tms.

Soitin illalla myös If-vakuutusyhtiöön, jossa kyseinen vakuutus tulisi maksamaan melko lailla saman verran. If:in vakuutuksessa kuitenkin saattaa olla mahdollista saada SAMOK:in jäsenyydellä jonkinlaisia etuja. Täytynee ottaa siitä vielä selvää. If:in vakuutuksessa tuntui olevan hyvänä puolena myös se, että se on helpompi kustomoida itselleen sopivaksi - siihen ei esim. ole pakko sisällyttää kuolinkorvaustsa tai jotain muita absurdeja maksuja, joita en koe kovin tarpeellisiksi. Tällöin hinta myös alenee jonkin verran.

Jotenkin tällä hetkellä on todella ahdistunut olo kaikista näistä tulevista menoista. Vaikka olen koko ajan ollut tietoinen, että rahaa tulee menemään, en uskonut, että sitä kuluisi näin paljon. En tiedä mistä alkaisi karsimaan, kun kaikki tuntuu jollain tapaa kuitenkin välttämättömältä. Voi hyvä sylvi sentään...

Se vaihdon toinen puoli..

Poikaystäväni oli tilannut eilen figuja Saksasta! Ovathan ne toki hänen omia rahojaan, mutta toivoisin, että mies ymmärtäisi, että jos aikoo minua ensi vuonna nähdä, niin on parasta alkaa säästää niihin Japanin lentolippuihin, eikä ostaa jotain pikku-ukkoja maalattavaksi.. Ehkä hieman itsekästä ajattelua, mutta faktahan se on, että minä taas en voi käydä Japanista Suomessa. :P

Välillä pelottaa, miten tuo vaihtovuosi ylipäätään tulee sujumaan parisuhteen kannalta. Jännittää, tuleeko kauhea ikävä, vai käykö päin vastoin. En ole varma, miten Micke todella suhtautuu ensi vuoteen. Missään vaiheessa hän ei ole suoraan sanonut, että älä lähde, tai muutenkaan liiemmin osoittanut mieltään suunnitelmieni suhteen, mutta välillä olen huomaavinani, että ehkä Mickestä ei kuitenkaan ole niin kivaa, että lähden.. Toisaalta eihän se minustakaan ole kivaa, että joudun jättämään Micken Suomeen. Olisi niin paljon helpompaa iloita tulevasta vuodesta, jos toinen voisi lähteä mukaan. Toivon, että voin palata vuoden jälkeen kotiin ja jatkaa elämää kuten ennenkin. En tiedä, onko se liikaa toivottu, mutta toivon silti.

Jossain vaiheessa en ajatellut, että minun tarvitsisi liiemmin huolehtia siitä, mitä Suomessa vuoden aikana tapahtuu. Ajattelin, että siellä se Micke käy töissä ja pelaa illat tietokoneella niin kuin ennenkin, ja että vuoden kuluttua kaikki on ennallaan. Mutta mitä jos asiat muuttuvatkin? Mitä jos ikävä on aivan liian suuri, ja haluankin vaikka itse pois Japanista kesken kaiken, tai mitä jos tunteet laimenevat ja unohtuvat? Mitä jos vuoden kuluttua en voikaan enää palata vanhaan arkeen? Nämä ajatukset tuovat palan kurkkuun, mutta toisaalta minun on muistutettava itseäni, että olen tietoisesti ottanut sen riskin, jotta voin toteuttaa yhden unelmistani ja lähteä vaihtoon. On vain luotettava, että suhde on siinä vaiheessa, että se kestää näin pitkän erossa olon. Silti, vaikka kuinka yritän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin, välillä mieleen hiipii pelottava ajatus: "Mitä jos olenkin valinnut väärin?"

maanantai 22. syyskuuta 2008

Reseptisirkus

Kävin koulun terveydenhoitajalla kysymässä voinko saada reseptin A- ja B-hepatiitti-rokotusta varten suoraan terkkarilta. Koska meidän koulumme terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole tarjolla lääkäripalveluita, terveydenhoitaja ei yksin voi kirjoittaa reseptiä. Niinpä soitin sitten kunnalliseen terveyskeskukseen, jossa he laittoivat minulle reseptin tulemaan. Saan hakea reseptin vasta joskus viikon kuluttua. -__- Ennen kuin käyn ostamassa kalliin rokotteen, yritän vielä käydä terveyskeskuksen rokotusneuvonnassa varmistamassa, että ylipäätään ehdin ottaa kaikki kolme hepatiittirokotetta ennen vaihtoon lähtöä. Vaihtoon kun on tasan kuusi kuukautta lokakuun ensimmäisenä päivänä, ja ensimmäinen hepatiitti pitäisi ottaa kuusi kuukautta ennen matkaa. Tiukoille menee! Saa nähdä, miten kaikki sujuu. Toivon, että kolmannen piikin ottamisajankohdassa olisi hieman jouston varaa...

Sinänsä on tosi tylsää, että vaikka itse olin todella ajoissa vaihtoonlähtöni kanssa liikkeellä, olen omasta toiminnastani huolimatta tässäkin asiassa hieman myöhässä. :(

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Tarkemmin rokotuksista

Mikä onni, että sain ilmoituksen vaihtoon lähdöstä juuri nyt. Huomasin nimittäin viikonloppuna etsiessäni rokotustietoa Kansanterveyslaitoksen ja Rokotus.fi-sivuston kautta, että minulla on jo suorastaan kiire toimia!

Japaniin matkustavan ei ole pakko ottaa mitään rokotuksia, mutta harkinnanvaraisesti B-hepatiitti-, kolera- ja japaninaivokuumerokotuksia suositellaan etenkin pidempään maassa oleskeleville.

Japaninaivokuumerokotus kuuluu Japanin omaan rokotusohjelmaan, ja se antaa suojan hyttysten välityksellä lähinnä maaseudulla sioista ja tietyistä lintulajeista ihmiseen leviävää varsin vaarallista virusta vastaan. Mikäli matkustaa Japanin suurkaupunkeihin ja yöpyy lähinnä hyvissä hotelleissa, ei rokotetta yleensä tarvitse. Sen sijaan jos harrastaa paljon ulkoaktiviteetteja, kuten vaikkapa pyöräilyä, telttailua tai patikointia, voi rokote tulla tarpeeseen etenkin sadekausilla ja eteläisimmissä osissa saarivaltiota. Pohjoisisella Hokkaidon saarella tautia ei yleensä esiinny. Japanin aivotulehduksen vakavassa muodossa kuolleisuus on jopa 30%, joten tämän rokotteen kohdalla en itse epäröi. Vaikka rokotus maksaneekin jotakuinkin 70 euroa, tiedän viettäväni aikaa mitä luultavammin myös maaseudulla, ja jos suunnitelmani Fujille kiipeämiseksi toteutuu, voi olla varma, että niissä metsissä kuhisee jos jonkinmoisia hyttysiä.

Tavallisen turistin ei useinkaan tarvitse huolehtia B-hepatiitista, sillä se tarttuu suojaamattoman seksin, huumeneulojen tai esimerkiksi veren välityksellä. Jos oleskelee ulkomailla kuitenkin pidemmän aikaa, voi joutua onnettomuuksiin ja mahdollisesti sairaalahoitoon, jolloin voi altistua taudille. B-hepatiittisuoja on välttämätön kaikille ulkomaanmatkailijoille, jotka joutuvat käymään hammashoidossa. Itse pohdin kuumeisesti, tarvitsenko hepatiittisuojaa, sillä enhän ole mikään villiä suojaamatonta seksiä tai huumeita harrastava riskimatkailija. Toisella puolella vaakakupissa painoivat 100 euroa ylimääräisiä kuluja, ja toisessa kupissa taas ovat puhkeamaisillaan olevat viisaudenhampaani. Hampaat eivät oireile tällä hetkellä mitenkään, mutta entä vuoden kuluttua? Voin hyvinkin huonolla tuurilla joutua leikkaukseen hammaslääkärissä Japanissa, joten siitä syystä olen päätynyt ottamaan B-hepatiittirokotteen. Koska A- ja B-hepatiittien yhteisrokote maksaa 150 euroa, ja suojaa käytännössä koko loppuelämän molemmilta taudeilta, otan luutlavasti juurikin tuon yhteisrokotteen. Molempia tauteja esiintyy ympäri maailmaa, joka Euroopassa. A-hepatiitti lisäksi leviää varsin helposti ruoan ja huonon hygienian välityksellä, joten eipähän tarvitse huolehtia sitten tulevina vuosina siitäkään, jos jonnekin Suomen ulkopuolelle sattuu matkaamaan.

Kolerarokotusta en itse aio ottaa, sillä vaara altistua koleralle, on Japanissa melko olematon. Maassa on ollut vain muutamia tautitapauksia, ja useimmat niistä ovat ulkomaalaisten maahan tuomia. Kolera leviää esimerkiksi Afrikassa saastuneen juomaveden ja huonon hygienian kautta. Japanilaisten suhteellisen tiukoissa hygienisissä oloissa siis tuskin altistun koleralle. Rokotusta suositellaankin vain niille, jotka työskentelevät huonoissa hygienisissä oloissa, kuten esimerkiksi pakolaisleireillä. Jotenkin en millään jaksa uskoa, että löytäisin itseni ensi vuonna töistä pakolaisleiriltä...

Se, miksi minulla on kiire, johtuu B-hepatiittirokotuksesta, jonka ensimmäinen kolmesta vaadittavasta pistoksesta normaalissa rokotuskäytännössä otetaan kuusi kuukautta ennen matkalle lähtöä. Ehdin siis ottamaan rokotuksen juuri ja juuri, mikäli toimin heti. On olemassa myös nopeutettu rokotuskäytäntö, jossa rokotteet otetaan paria kuukautta ennen matkaan lähtöä. Tällöin kuitenkin vaaditaan tehostepiikki vuoden kuluttua ensimmäisen rokotteen ottamisesta, jotta immuniteetti olisi taattu. Koen hieman hankalaksi tehostaa rokotustani ollessani Japanissa, joten pyrin saamaan lähes elinikäisen hepatiittisuojani jo ennen matkaan lähtöä.

Tuntuu ahdistavalta sijoittaa reilu 200 euroa rokotuksiin. Enhän välttämättä kuitenkaan niitä tarvitse. Äitini lupautui jo kuitenkin hieman sponsoroimaan, joten se helpottaa hieman rahallista ahdinkoani. Tiedän myös, että olen luonteeltani sellainen, että jos en rokotuksia ottaisi, miettisin jokaisen hyttysen nähdessäni, että kohta makaan sairaalassa.. Parempi kai siis maksaa, kuin katua. :]

perjantai 19. syyskuuta 2008

Suunniteluintoa

Olen ollut eilisen hyväksymispäätöksen saatuani jotenkin aivan hyperaktiivinen. Ajatukset ovat juosseet asiasta toiseen sitä vauhtia, että untakin piti illalla odotella monta tuntia. On vaikeaa keskittyä muuhun, kuin faktaan, että en ole enää puolen vuoden kuluttua Suomessa.

Lopultakin voin hyvällä omalla tunnolla suunnitella kaikkea Japaniin ja vaihtoon liittyvää, ilman että tarvitsee jahkailla ja muistuttaa itseään lisäämään joka ajatukseensakin 'ehkä'-sanan. On niin ihanaa, kun ei tarvitse enää jännittää.

Itse asiassa puoli vuotta ennen vaihtoa on jo muutamia asioita, jotka täytyy muistaa suorittaa alta pois. Ensitöikseni seuraavana maanantaina soitan nimitättäin terveyskeskukseen, ja varaan hammaslääkäriajan. Hammaslääkärijono pääkaupunkiseudulla on noin puolen vuoden mittainen, joten on parasta olla ajoissa. Ennen ulkomaille lähtöä on hyvä tarkastuttaa hampaansa ja hoidattaa kaikki muukin mahdollinen vaiva Suomessa, sillä ulkomailla se voi tulla kalliiksi. En ole varma, mitä kaikkea matkavakuutukset korvaavat.. Siitäkin pitäisi ottaa selvä, mutta sillä ei ole vielä mitään kiirettä. Vakuutuksen saanee konttorista muutamassa päivässä.

Laskin juuri, että saan aivan helposti jouluun mennessä täyteen 90 opintopisteen rajan, joka on edellytys VISA-kortin hankkimiselle. En ole tosin kovinkaan tietoinen kortin käyttökustannuksista tai vuosimaksuista, joten en tiedä kannattaako sitä ottaa ennen todellista tarvetta. Pitäisi jossain välissä käydä pankissakin kyselemässä, sillä en ole koskaan omistanut luottokorttia.

Odotan jännityksellä lisää tietoja Japanista. En usko, että esimerkiksi asumisasiat varmistuvat vielä moneen kuukauteen, mutta olisi mukava saada jotain infoa esimerkiksi suoritettavissa olevista opinnoista - englanniksi. Olen kyllä kahlannut kanjiviidakkoa Joshibin nettisivuilla, ja saanut selville joidenkin kurssien perusajatuksen, mutta siinä se suurimmaksi osaksi onkin. Toisaalta, mitä olen muiden vaihtareiden blogeja lukenut, Japanin tapauksessa vaihtoon liittyvät asiat selviävät usein pikkuhiljaa ja melko hitaasti. Mutta hyvää kannattaa odottaa, ja nyt on sentään varmuus, että jotain hyvää on tulossa. ^_^

torstai 18. syyskuuta 2008

Enneuni?!

En ole pitkään aikaan nähnyt Joshibiin liittyviä unia, mutta viimeyönä sain unessa kaksi sähköpostia. Sähköpostin otsikkorivillä luki hiraganalla Joshibi. Toisessa e-mailissa kerrottiin, että minut oltiin hyväksytty vaihto-oppilaaksi, ja toinen sähköposti taas valisti käytännönasioita ja antoi ohjeistusta vaihdon varalle. Mietin unessa, että ehkä ilmoitan sisarelleni, äidilleni ja lähimmille ystävilleni asiasta vasta aamulla, koska oli jo niin myöhä.

Aamulla kun heräsin, mietin, olinko oikeasti eilen illalla saanut moiset sähköpostit, vai oliko kaikki vain unta. Pohdittuani asiaa hieman kauemmin, tajusin, että eiväthän ne edes vaikuttaneet oikeilta e-maileilta, koska miksi kukaan olisi kirjoittanut esimerkiksi Joshibin nimen hiraganalla, eli tavumerkeillä, eikä romajilla, niin kuin olisi loogista tässä tapauksessa. Jopa kanjit olisivat loogisempi vaihtoehto. Harmittelin, ja samalla leikittelin ajatuksella, että olisipa huvittavaa, jos nyt huomaisin, että olinkin yöllä oikesti saanut sähköpostia Joshibista.

Koulun jälkeen istahdin koneelle aloittaakseni harjoitustehtävien teon ja avasin ensimmäisenä sähköpostiohjelman. Kyllä siinä sydän jyskähti kurkkuun ja kovaa, kun huomasin, että olin saanut kaksi sähköpostia, jotka oli otsikoitu "Joshibi exchange students 2009". Hiraganaa ei sentään oltu käytetty. ;) Mailit olivat tulleet koulumme kv-henkilöltä, joka ilmoitti, että minut ja toinen koulustamme vaihtoon hakenut oltiin hyväksytty vaihto-oppilaiksi Joshibiin! Kv-henkilö oli vahingossa lähettänyt saman mailin kahteen otteeseen. Mikä sattuma! Melkein liiankin osuva... :O

Vihdoinkin varmuus puolen vuoden tuskastuttavan odotuksen jälkeen, vihdoinkin tästä alkaa tulla totista totta:
Minä lähden Japaniin!!

tiistai 2. syyskuuta 2008

Syksyn ensimmäiset japanintunnit

Koulu alkoi ja sitä myötä myös japanintunnit. Tällä kertaa tosin emme vielä päässeet ihan todelliseen vauhtiin, koska paikalla oli pienten informaatiokatkosten aiheuttamana muutaman eri tasoryhmän oppilaita. Ilmeisesti kuitenkin näyttää siltä, että kolmannen tason kurssi saadaan järjestetyksi, sillä ilmoittautuneita näyttäisi olevan jotakuinkin tarvittava määrä.

Saa nähdä millainen kurssista muodostuu. Sen näkee sitten käytännössä parin viikon kuluessa. Odotan innolla ainakin lupailtua mahdollisuutta päästä juttelemaan kurssin aikana Metropolian Eerikin kadun yksikköön tulevien japanilaisten vaihto-oppilaiden kanssa. Mikään ei ole parempaa harjoitusta kuin itsensä likoon laittaminen, mitä tulee puhutun vieraan kielen oppimiseen. Belgiassa ollessani huomasin, että kehityin ranskan puhumisesa kovasti ihan vain pelkästään solkkaamalla sitä tilanteessa kuin tilanteessa - vaikka joskus yritykset selvitä pelkällä ranskalla osoittautuivatkin lähinnä itseni nolaamiseksi, opin niistäkin kerroista aina jotakin ja rohkaistuin yrittämään uudelleen.

Ensi viikolla pääsen näkemään Junkoa Himangalle. Ihanaa nähdä häntä, ja samalla päästä paitsi puhumaan japania, myös taas puhumaan ja jakamaan kokemuksia Japanista. Olisi hauskaa myös kokkailla taas yhdessä. Korvapuustitkin onnistuivat niin mahtavasti. Macchakeksit (vihreäteepikkuleivät) kuulostaisivat houkuttelevalta reseptiltä kokeiltavaksi.