Kapselihotellit tarjoavat sitä, mitä lupaavat, eli kapselin, jossa nukkua. Mikäli uni ei tule silmään, voi tuijotella pikkuruisen koppinsa katosta löytyvää televisiota tai kuunnella kapseliin asennettua radiota. Muuta kapselissa sitten ei oikein voikaan tehdä, mutta ei ole tarkoituskaan. Suurempia liikeratoja vaativille toiminnoille kuten peseytymiselle on erilliset, kaikkien hotellivieraiden käytössä olevat tilat.
Kapselihotellin naisten tilat olivat täysin erillään, lukkojen takana miesten puolesta. Niinpä käytävillä saattoi kuljeskella (ja kuljeskelikin) vaikka ilkialastonna kylvystä omalle kapselilleen..
Yövyin toisen Kobessa viettämäni yöni kapselihotellissa, Kobe Kua Housessa. Kyllä, naisillekin suunnattuja kapselihotelleja löytyy nykyisin, vaikka suurin osa tällaisten hotellien asiakaskunnasta edustaakin toista sukupuolta kuin minä. Tokion ahkerimmat työläiset jäävät joskus työpaikan liepeille yöksi kapselihotelliin, mikäli kellon viisarit ovat toimistolta lähtiessä tai nomikain, eli firman yhteishenkeä kohottavan olut- tai sakepitoisen illallisen jälkeen siinä asennossa, että enään ei kannata kotiin toiselle puolelle prefektuuria palata.
Kapseliyö verotti matkabudjetistani vaivaiset parikymmentä euroa, joka oli mukava hinta siihen nähden, että sain ennen rauhallisia yöuniani käydä kunnon saunassa ja huljutella itseäni onsenissa! Useista kapselihotelleista löytyykin perinteisten pesutilojen lisäksi jostain syystä sauna. Usein saunaelämykseni Japanissa ovat kuitenkin olleet aika laimeita, sellaisia 45-asteisia - eihän siitä tule kuin nihkeälle mielelle. Kobe Kua Housessa sauna oli kuitenkin lämmitetty huikeisiin 90 asteeseen, joten suomalaisellekin kelpasi. Parasta kaikessa oli kuitenkin se, että saunan ulkopuolella oli mizuburo, eli viileämmällä, arvioni mukaan noin 15-asteisella vedellä täytetty iso palju, jonne kun upottautui saunan jälkeen, oli olo kuin Juhannuksena järvessä. Toistinkin sauna-palju-operaation useampaan otteeseen, ennen kuin kaivauduin puolilta öin kapselini peittoihin.
Kapseli sisäpuolelta. Katosta löytyy televisio ja sivuseinästä radio, sekä erinäisiä säätimiä valolle ja ilmastoinnille.
Kapselissa vietetty yö sujui rauhallisesti, mutta sanottakoon, että 162-senttisestä pituudestani oli tässä tapauksessa hyötyä - paljon pidempi ihminen kun joutuisi jättämään varpaansa kapselinsa ulkopuolelle. Tiedä sitten, josko miesten puolen kapselit olisivat vähän suurempia kooltaan...
Ainut varjopuoli kapselihotellissa on tavaroiden säilytystilojen olemattomuus. Kobe Kua Housessa jokaiselle asiakkaalle oli lukittava kaappi, jonne saattoi piilottaa arvoesineensä kylpemisen ja unien ajaksi, mutta kyseinen lokero oli sen verran kapea, että oma normikokoinen lentolaukkuni ei sinne mahtunut. Lentolaukun sai kyllä talteen hotellin respaan, mikä ei yhden yön vieraalle ole varmastikaan mikään ongelma - otin illalla laukusta vaatteet ja muut tarvitsemani kamat seuraavaa päivää ajatellen, ja loput tavarat jäivät reseptionistin huomaan. Pidempiaikaiselle hotellivieraalle tämä käytäntö voi kuitenkin olla hieman hankala, ja todettakoon myös, että vaikka tarjolla on ilmaista teetä, halpa aamiainen ja yleinen lounge-tila hengailua varten, niin jos hotellissaan haluaa viettää aikaa muutenkin kuin kylpien tai nukkuen, ei kapseli hotelli ole ehkä se paras valinta.
Suosittelen kuitenkin ehdottomasti testaamaan - yksi yö kapselissa on kokemus sinänsä!
1 kommentti:
aika kodikkaan näköinen kapseli, mutta en haluaisi testata kuinka paljon musta jää ulkopuolelle...
Lähetä kommentti