チキンフライ - Friteerattua kanaa
Lounaslinjaston yksi suosituimmista annoksista tuntuu olevan tomaattipohjaisella kastikkeella tarjoiltavat uppopaistetut kanapallerot, jotka ovat mukavan rapeita pinnalta, mutta meheviä sisältä. Ottaen huomioon, että kyseessä on kouluruokala, tämä on mielestäni kelpo saavutus, sillä friteerattu ruoka menettää aika nopeasti rapsakan pintansa ja muuttuu löllöksi taikinakuorrutteiseksi lihaklöntiksi, etenkin jos se tarjoillaan kastikkeen kera. Ehkä kananpalojen suosio johtaa siihen, että ne eivät kauaa ehdi linjaston pöydällä odottaa noutajaansa, vaan yleensä pikemminkin käy niin päin, että oppilaat odottelevat kanojaan.
Kuten suurin osa muistakin lounaslinjaston seteistä, myös tämä toistaa lisukkeidensa osalta jo useampaan otteeseen nähtyä kaavaa, eli salaattia, tomaattiviipale, riisiä ja misokeitto. Misokeitto sentään vaihtaa rakennettaan aika-ajoin, eli joka päivä ei tarvitse tietenkään syödä samanlaista soppaa.
Syön "chikinfurai"ta, eli friteerattua kanaa verrattain harvoin, koska se ovat niin raskasta ruokaa, ja lisäksi kanan syöminen on alkanut ahdistaa entistäkin enemmän parin koulumatkan varrella olevan ison häkkikanalan vuoksi. Joka kerta kun pistää kanaa suuhunsa, ajattelee vain niitä häkkeihin tungettuja eläinparkoja, joilla hyvä jos on edes mahdollisuus kääntyä kopissaan. Kun tätä todellisuutta joutuu tosiaan todistamaan joka ikinen arkiaamu, on vähän vaikeaa vain sulkea silmänsä - ja ihan hyvä niin, osaapahan arvostaa mitä syö, ja samalla suunnata kulutustottumuksiaan vähän paremmille urille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti