torstai 10. joulukuuta 2009

Mikä siinä Skandinaviassa oikein kiehtoo?

Sagami-Oonon asemalla on leipomo, josta käyn joskus harvakseltaan hieman ennen sulkemisaikaa ostamassa leivonnaisia illan alennushintaan. Kyseessä on leipämyymälä, joka koettaa ilmeisestikin erottua massasta sillä, että se mainostaa olevansa skandinaavinen leipomo. Nimeään lukuunottamatta Hokuo ei kyllä valitettavasti pääse sen lähemmäksi pohjoismaisia leipiä kuin mikään muukaan tavallinen japanilainen leipomo. Samoja makeita vehnäleipiä, suklaapisarasämpylöitä ja melonpan-palleroita siellä myydään kuin kaikkialla muuallakin.


Käväisin tänään kotiin palatessani nappaamassa Hokuosta alennus-"leipä"pussin, ja kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota liikeen huvittavaan muovikassiin. Paitsi että liikkeen logon vieressä lukee mahtipontisesti: "Scandinavian natural Roman - Best bread message", löytyy pussista myös huvittava lisäteksti, jolle tänä iltana naureskelin "skandinaavista" joulukakkua jyystäessäni. Tarkastin, että en tehnyt itse kirjoitusvirheitä tekstiin:


"We are Tomte." The Scandinavian region of northern Europe is the fabled home of gnomes called Tomte. Tomte love children. At night. when everyone is sound asleep. Tomte go about casting magical spells to ensure the next morning's freshly baked bread will be especially delicious for the children. Cherishing the spirit of the Tomte. we at "Hokuo" take a highly skilled and gentle-natured approach to bread making.

Pohjoismaat ovat jostain ihmeen syystä alue, joka esittäytyy erityisesti japanilaisille jotenkin maagisena ja mielenkiintoisena. Luonnollisesti Tokion muurahaiskeosta hiirenhiljaiseen luonnonrauhaan tupsahtava japanilainen kokee varmaan aikamoisen kulttuurishokin, mutta minusta on hassua, että pohjoismainen design, oudot tavat (eukonkanto, saappaanheitto, ilmakitaran soittaminen.. kuka nämä on mennyt opettamaan japanilaisille, kysyn vaan??!) ja satuhahmot tuntuvat kiehtovan täkäläisiä niin kovin. Tomtet ja muumit vilisevät siellä täällä, eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä pohjoismaiden kanssa - kunhan lisäävät kiintoisuus-arvoa. Kichijojista löytyy esimerkiksi kahvila, jonka nimi on Hattifnatt, eikä se mikään muumikuppila ole. Ja löytyypä tuosta yhdestä naapurissa olevan ostoskeskuksen kaupasta Tonttu-nimistä kylpysuolaa, jolla ei tietääkseni ole mitään tekemistä Suomalaisen designin kanssa. :P Japanilaisessa pakkauksessa vain satutaan mainitsemaan, että että tällä Suomen metsissä elävän tontun tekemällä kylpysuolalla saat rauhoittavan tunnelman kylpyhuoneeseesi. Pakkauksessa on tietenkin söpö ja sympaattinen punanuttuinen tonttunen ja pari puuta.

Jos joskus työskentelisin suunnittelijana Japanissa, pitäisi varmaan keksiä joku sellainen toiminimi, joka oikein huokuisi pohjoismaalaisuutta. Jokin myyntivalttihan sitä pitää olla kielitaidottomalla ulkomaalaisellakin. ;)

5 kommenttia:

Taarne kirjoitti...

Tätä blogientryä oli tosi hauska lukea, osittain omien kokemustenkin johdosta:
Kauppa Kioton rautatieaseman tunneleissa. Whaaaat?

Vaikka ympäri Japania törmäsi erittäin mielenkiintoisiin tapoihin käyttää englantia, oli suomen kohtaaminen kyllä kohtalainen shokki :D

Täytyy myös tunnustaa, että noita pieniä japanilaisia bakeryitä on ihan hiton ikävä. Omien kokemusten mukaan valikoimat ja hintalaatusuhde on kyllä ihan eri planeetalta kuin Suomessa :(

Rahien kirjoitti...

"Tomte love children. At night."

mikä voima onkaan välimerkeissä...

Riisa kirjoitti...

Taarne, mäkin oon tässä moneen otteeseen hypistellyt samaisen ketjun "Ehkä söpöjä" vaatteita, sekä Machidassa sijaitsevaa "Olohuone"-putiikin tarjontaa. ;) Noi pikkuleipomot on kyl harmittavan vähissä Suomessa, oikeastaan semmosia enää nykyään oo oikeen missään. Et siinä mielessä en kyllä yhtään valita - ja en mä oikesti niiden tarjonnastakaan valita, niissä on tosi herkullisia leipiä ja leivonnaisia, kunhan vain tuo skandinaavinen korostus huvittaa. ;)

Suski, mä naureskelin ihan samalle asialle. Taittajalla on mennyt pilkut ja pisteet sekasin. :D Ja isot. kirjaimet.

Acjama kirjoitti...

Ei jaappanilaisia voi syyttää välimerkeistä, ei niillä ole kuin piste ja pilkku. (^-^)

"Olohuone", Keittiö", "Otan tämän" ja "ehkä söpö" on kaikki saman SM2-ketjun liikkeitä (www.sm2.co.jp). Naapuriasemalla on "Keittiö" ja liike josta saa "suomalaista" kylpyjauhetta. Muttei leipää.

Riisa kirjoitti...

Acjama, mut eihän meilläkään/englannissa oikeastaan ole kuin pilkku ja piste, mitä nyt vähän huutomerkkejä ja kysymysmerkkejä välillä käytetään lopussa. Kaiken maailman puolipisteet ja ajatusviivat on kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja ilmankin selviää. (Minä tosin rakastan ajatusviivan käyttöä. )

Tosin en kyllä itsekään tiedä milloin englanninkielisessä tekstissä pitää ihan tarkalleen käyttää pilkkua ja milloin riittää pelkkä välilyönti. Mutta pisteitä en sentään väärään väliin yleensä tietääkseni tunge. ;) Onhan japanilaisille toki ehkä annettava anteeksi jossain määrin, kun niiden omat pilkkusäännöt ei oikein sääntöjä oo nähnytkään. Pilkun voi laittaa melkein mihin väliin vaan, tai ainakin siltä tuntuu tuolla 'advertising'-kurssilla, kun suunnitellaan 'catch copyja'. :D

SM2-ketjun logiikka Suominimien käytössä on jäänyt mulle vähän arvoitukseksi (muuta kuin siis etä se on tietty coolia :P ), sillä itse ketjun nimen ajatuksen takanahan taas ei ole mitään suomeen viittaava (SM2 tulee ilmeisesti jollakin väännöksellä sanoista Moscova ja Samantha). X)