Kagoshima tunnetaan ennen kaikkea kaupungin edustalla Kinkoun lahdella kohoavasta Sakurajimasta, joka on yksi Japanin aktiivisimmista tulivuorista. Luonnollisestikin ihkaoikea tulivuori piti käydä tarkastamassa hieman lähempää, kun kerran mahdollisuus oli.
Nimitys aktiivinen tulivuori ei sinällään kerro mitään tulivuoren todellisesta vulkaanisesta aktiivisuudesta. Esimerkiksi rauhallisen vehreä Fuji, jolle kiipesin kesäloman alussa, on myös "aktiivinen tulivuori", mutta nimitys juontaa juurensa ainoastaan siitä, että vuori on purkautunut lähihistoriassa, Fujin tapauksessa 1700-luvulla. Sakurajima sen sijaan on ihan oikeasti hyvinkin aktiivinen tulivuori, joka on viimeksi purkautunut isosti 1914. Tuolloin kuukausia jatkuneet laavavirrat yhdistivät Sakurajiman saaren osittain Kyushun pääsaareen. Pikkupurkauksia tapahtuu nykyäänin tuon tuosta, viimeisin maaliskuussa 2009, jolloin laavakiviä lenteli muutamien kilometrien päähän vuoresta aiheuttamatta onneksi kuitenkaan sillä kerralla mitään suurempaa vahinkoa. Sakurajiman aktiivisuudesta johtuen Kagoshiman kaupunki on jatkuvasti vulkaanisen tuhkan peitossa. Kun tokiolaiset katsovat television sääennusteesta, olisiko päivä sopivan aurinkoinen pyykkien kuivattamiseen parvekkeella, kagoshimalaiset tarkastavat, puhaltavatko tuulet Sakurajiman tuhkat poispäin kaupungista taaten valkoiset lakanat.
Pieni muistutus siitä, missä ollaan, ja mitä periaatteessa voi tapahtua. Shintotemppelin torii-portti hautautui laavaan 1914.
Meidän iloksemme Sakurajima päätti tervehtiä suomalaista turistia oikein kunnolla ja päästi ilmoille komeat savupilvet juuri kun olimme parhaalla näköalatasanteella laavakiviröykkiöiden keskellä. Kagoshiman asukkat arvostavat tulivuortaan suuresti sillä paitsi että sen suulta tupruava tuhka tekee maaperän hedelmälliseksi, vuoren ansiosta alueella ei myöskään ole maanjäristyksiä lainkaan niin paljon kuin esimerkiksi Tokion seudulla. Ja kyllähän tulivuoreen on syytäkin suhtautua kunnioituksella - Junkon mukaan vuori on luokiteltu aktiivisuusasteeltaan kolmoseksi. Mikäli luokitus muuttuu neloseksi, Kagoshiman asukkaat saavat sanoa jäähyväiset kodeilleen ja muuttaa evakkoon kauemmaksi Sakurajimasta.
Laavakivet kylpivät vielä auringonpaisteessa, kun Sakurajima aloitti tupruttelemaan tuhkaa taivaalle.
Kenties hedelmällisestä maaperästä johtuen Kagoshima on tunnettu myös jättimäisistä daikoneista, eli valkoisista retiiseistä, jotka voivat kasvaa himmeän kokoisista 10 kiloisista möhkäleistä aina 30 kiloisiksi jättiläisiksi saakka!
Toisaalta teoriaa vastaan sotivat minisatsumat, jotka nekin ovat Kagoshimasta kotoisin olevia herkkuja. Näitä pikkuruisia komikan-hedelmiä voi maistella erilaisten karkkien, leivonnaisten ja japanilaisten makeisten lisäksi mm. shirokuman, eli makealla tiivistemaidolla maustetun hilejään höysteenä.
1 kommentti:
Itse suunnittelen just ens kesälle parin viikon Japanin reilireissua ja aattelin vierailla semmosissa paikoissa joissa en ole vielä käynyt. Etelä-Japanissa en ole ollenkaan käynyt, ja paljoo Kagoshimaa etelämmäksi ei pääsaarilla pääse, joten oon sitä yhdeksi kohteeksi pohtinut.
Kiitos siis tästä tekstistä; tän ansiosta en varmasti aio Kagoshimaa jättää pois reilisuunnitelmista. ;-)
Yakushimaan ois myös kiva tehdä reissu Kagoshimasta, mutta sinne on kuitenkin vähän pidempi ja kalliimpi matka joten voi olla että tyydyn vain siihen Sakurajimaan. :-)
Lähetä kommentti