sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Muistot mukana joka päivä - purikuratumblerissa!

Japani ei hevillä lähde mielestä. Niinpä päätin antaa (taas jälleen) fiilistelylle periksi, ja askartelin tässä yksi viikonloppu hauskat muistot mukaan otettavaan muotoon. Ostin Japanista itse koristeltavan, Starbucksin myymän matkatermosmukin, tumblerin, eli tanburaan (タンブラー ).

Tumblerista löytyvät niin molemmat host-perheeni, Joshibin ystäväni, partiokaverini, suomalaiset vaihtarikaverini, Suomesta Japaniin kyläilemään tulleet ystäväni ja perheenjäseneni kuin Suomessa tapaamani japanilaiset vaihtariystävänikin. Kaikkia on ikävä.

Aluksi tumbleriani koristi origamipapereista leikelty kuosi, mutta se tuntui vähän persoonattomalta. Jossain vaiheessa jo Tokiossa pohdiskelin, mitä kaikkea teksisin kymmenillä purikura-kuvaliuskoillani, ja lopulta sain idean liimata ne kollaasiksi paperille ja rullata tumbleriani koristamaan. Niinpä lähdin valitsemaan parhaat ja monipuolisimmin kaikkia kavereitani, host-perheitäni ja muita tärkeitä ihmisiä esittävät purikura-otokset vuosien varrelta ja liimasin ne mustalle paperille. Tumblerini sai todellakin persoonallisen ilmeen, ja aika paha on kenenkään ainakaan sekoittaa sitä omaan mukiinsa, kun jokaisessa kuvassa on minun naamani – osaltaan kyllä vähän noloa moinen. X)

Aiemmin tumbleriani koristi vihreä origamipaperi.

Töissä Ellen ja Fit-lehden toimituksien väen kanssa naureskelimmekin lounaalla laukustani kaivamalleni purikura-kahvimukille, ja ihmiset ihastelivat, mitä kaikkea Japanissa onkaan saatavilla. Siihen minun oli kuitenkin huomautettava, että purikura-kuviahan voi toki ottaa nykyään myös Helsingissä, ja samalla tajusin, että en olekaan maininnut tästä aiemmin blogissa! Purikurashop -niminen liikehän tosiaan avasi ovensa Helsingin Kaisaniemen metroaseman kupeessa kaikille hauskoja pikkukuvia halajaville tämän vuoden kesällä. Liikkeen automaatit olivat alussa japanilaisiin verrokkeihinsa nähden ryöstöhintaisia, mutta nyttemmin osa yksinkertaisimmista laitteista tarjoaa purikuraelämyksen vain parilla eurolla, mikä on jo hyvinkin kohtuullista. Toisaalta hulppeampia kuvia tahtovat joutuvat yhä pulittaa erikoisominaisuuksilla varustettujen kuvakoppien kuvista 6-8 euroa, mikä itsestä tuntuu Tokion 400 yenin rinnalla hieman liialta. Toisaalta, jos kuvaustahti on hieman toista kuin itselläni Japanissa, ei 8 euroa kerran, pari vuodessa nyt niin paha hinta ole vaikkapa syntymäpäivän tai muun juhlinnan ikuistamiseen.

2 kommenttia:

T.M Lahti kirjoitti...

Hei vain!
Suuri kiitos aivan ihanasta matkapäiväkirjasta.

Olen itse ollut Japanissa asumassa, Sapporossa hieman yli kuudauden pari vuotta sitten, ja blogisi toi mieleen kaikki aivan uskomattoman ihanat kokemukset.

Ja lisäksi; blogisi ei pelkästään ole kaunis, vaan kirjoitat myös hyvin herttaisesti.

Kiitos tästä ja toivottavasti teet merkintöjä tulevaisuudessakin - varsinkin, jos päätät vielä palata tuohon mystiseen maahan!

-T

Riisa kirjoitti...

Kiitos kovasti kannustavasta kommentista. :) Tekstejä varmasti tulee yhä, nykyään vain jotenkin tuntuu, että toisin kuin Japanissa, ei voi kirjoittaa ihan mitä sattuu omasta arjesta, sillä muuten se todennäköisesti on aivan irti blogin kontekstista. Ja niinpä päivitysväli on hieman pidempi, sillä vaikka Japani on jatkuvasti osana elämääni ystävieni jne kautta, ei sitä kirjoitettavaa, joka muita ehkä kiinnostaisi, ole kuitenkaan joka päivälle. Mutta kevään reissulta varmasti on tulossa taas vähän tuoreempia Japani-postauksia, ja onpa tässä paljon muutakin jännää kerrottavaa blogin aiheisiin liittyen, kunhan aika koittaa. :]