Leenan ja Jasonin saavuttua Japaniin, olen shoppaillut enemmän kuin pitkään aikaan, vaikka suureksi harmikseni suurin osa vapaa-ajastani on mennyt koulun kurssien lopputöiden väsäämiseen. Kävimme yhdessä kiertämässä Machidan kauppoja ja mukaan tarttui kaikenlaista pientä, lähinnä omia itsekeskeisiä tuliaisia Suomeen vietäväksi, kuten esimerkiksi aivan ihastuttavia kaikenmaailman söpöillä, värikkäillä kuvioilla varustettuja muffinssivuokia. Suomessa kivat ei-supermarket-muffinssivuoat maksavat useita euroja, kun täällä niistä ei tarvitse pulittaa ensimmäistäkään, jos asioi sadan yenin kaupassa. ;) Erilaisista perinteisiä japanilaisia tekstiilejä myyvistä liikkeistä olisi myös voinut ostaa vaikka mitä, mikäli olisi vain ollut vähemmän pihimmällä tuulella..
Vaatekomeroa olisi vielä tarkoitus täydentää kunnolla, sillä onneton lyhythihaisten paitojen kokoelmani ei riitä näillä helteillä mihinkään, ja muutenkin olen lykkäillyt vaatehankintoja melkein vuoden verran, jotta voisin ostella niitä sitten täältä.
Machidan Twin-ostoskeskuksesta kaappasimme mukaamme myös rasiallisen mocheja, eli litistetystä riisistä valmistettuja pikkuisia, makeahkoja palleroita, joiden sisällä oli tyypillisten mochitäytteiden, kuten asugipapujen sijaan varsin erikoisia täytteitä; itse valitsin suklaabanaani-, valkosuklaatäytteiset mochit. Olivat ihan makoisia, vaikka mochin kummallinen venyvä rakenne yhdistettynä suklaarouheeseen ja banaaniin olikin hieman erikoinen elämys.
Machidasta jatkoimme illalla junalla katsastamaan Tokyo government buildingin huikeat näkymät - tällä kerralla auringon jo laskettua, jolloin eteemme levisi ääretön, tuikkiva valomeri. Valokuvaaminen hyvin valaistusta tornista oli hieman hankalaa, sillä ikkunoiden heijastukset pilasivat suuren osan yrityksistä. Muutamia ihan onnistuneitakin otoksia tallentui kuitenkin onneksi muistikortille. Ne ovat hyvää materiaalia valokuvauskurssilleni, jossa teen suomalaisen näkökulmasta Japanin erilaisuuksiin keskittyvän valokuva-albumin. Suomessa kun ei pilvenpiirtäjiä tai horisonttiin jatkuvaa kaupunkimiljöötä liiemmin pääse näkemään. :P
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kannatta kokeilla yökuvausta Sunshine Cityn tornista (Ikebukurossa). Siellä on hämärä valaistus, sain itse oikein hyviä kuvia. Näin jopa Fujin siluetin auringonlaskua vastaan! (jota ei päivällä näkynyt lainkaan)
Ah, Tokio öisin. <3 Hienoja kuvia sait!
On muuten ollu tosi mielenkiintoista lukea tätä blogia kun olen lähdössä itsekin Japaniin (Chibaan eli Suur-Tokion alueelle minäkin) vaihtoon tänä syksynä. :3 Aion myös päivitellä kokemuksiani omaan blogiini, joten käy tsekkaamassa jos kiinnostaapi!
Ois kiva nähdä kuvia sun ostoksista enemmän :)! Ihania kuvia oot kyllä saanu räpsittyä!
Terveiset USA:sta :)
Taallakin on kiva lukea sun blogia kun vaan koneelle onnistuu paasemaan. Talla kertaa Winchesterissa Tenneseessa.
Terveisin mamma
Okaeri!
Ei onnistuisi minulta tuo valokuvien ottaminen junan sisällä. Kantti ei riitä. Se on paras tämänkertaisista!
Sakari, kiitos tiedosta. Sunshine Cityyn on pitänyt mennä käymään muutenkin, joten pidän mielessä, että menen sille auringonlaskun aikaan. :)
Anni, hauskaa vaihtoa Chibaan! :) Toivottavasti tulee onnistunut reissu. :)
Maiju, kiitos. :) Pitääpä koittaa ottaa kuvia ainaki mun uusista teekupeista, sateenvarjoista ja parista vaatekappaleesta mitä on tullu ostettua. Vaatteista tosin on vähän tylsää ottaa kuvia jos ne ei ole päällä, mutta katotaan.. :)
Äiti, terkkuja sinne USAan kanssa. Koittakaahan olla nappaamatta mitään influenssaa ja tulkaa ehjänä takaisin. :)
Acjama, mulla on ollut sama kainousongelma junissa. Mutta nyt kun oli liikkeellä porukalla voi esittää kunnon turistia, puhua Suomea ja ottaa pari kuvaa ihmisistä ilman, että näyttäisi että kuvaan varsinaisesti niitä ihmisiä.. ;) Ja mun taktiikkaan kuuluu ottaa kuvat mielellään ennen kuin jään pois junasta, ni sit voin häpeällisen kuvien räpsimisien jälkeen heti vain kaikota paikalta. :D
Lähetä kommentti