Kellarikeikalla Tokiossa

Evtekin-aikainen japaninkurssikaverini Tuukka muutti viime viikolla Japaniin töihin, joten sovimme, että tapaisimme jossain päin Tokiota sunnuntaina.

Koska viikonlopun sää halusi kuitenkin osoittaa, että nyt ihan oikesti kaikesta viime viikkojen sateettomuudesta huolimatta eletään sadekautta, yritin keksiä jonkun paikan, jossa voisimme pysyä sisätiloissa. Olen pitkään haaveillut pääseväni jollekin japanilisen bändin keikalle, joten keksin googlettaa, löytyisikö Tokiosta sunnuntaina kuunneltavaksi jotain mielenkiintoista live-musiikkia.

PLATON

Valitsin summanmutikassa Tokyogigguide.comista sopivanoloisen keikan, ja soitin Tuukalle kysyäkseni, mitä mieltä hän olisi, jos mentäisiinkin johonkin never-heard -bändien keikalle. Aiemminkin keikoilla kierrellyt Tuukka oli heti mukana, joten niinpä suuntasimme kuuden maissa Shimokitazawan Basement bariin. Kyseinen livehouse oli varsin pieni ja huomaamaton kellaribaari, eikä sinne kyllä yksikään ihminen eksy vahingossa. Jouduin kysymään ainakin kolme kertaa neuvoa, ennen kuin löysimme paikan, vaikka tiesin oikeastaan täsmälleen, missä sen piti olla. Oletin kuitenin hieman isompaa ilmiantavampaa ohjeistusta, kuin A4-kokoisen kyltin yhden porttikongin kyljessä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään epämääräinen paikka, vaan ihan asiallinen, pieni baarin ja livehousen yhdistelmä, jonka tilasta suurimman osan vei esiintymislava. Saapuessamme kuuden maissa paikalla ei tosin ollut vielä ketään muita kuin bändien jäseniä (joiksi heidät tunnistin tosin vasta keikkojen alettua), mutta pikkuhiljaa kellari alkoi täytyä kuuntelijoista.

Illan keikka maksoi 2300 yeniä + yhden juoman, eli yhteensä 2800 yeniä. Tokiossa on hassu tapa ilmoittaa keikkojen hinnat aina siten, että niihin lisätään varsinaisen lippuhinnan lisäksi yhden juoman hinta. Lipulla saa sitten käydä hakemassa jonkun juoman baaritiskiltä. Halvemmallakin olisi päässyt, jos olisi varannut liput ennakkoon - mutta enhän minä nyt sellaista vielä tällä ensimmäisellä kerralla tajunut.

Keikalla oli esiintymässä neljä indie-rock/pop -tyyppistä bändiä. Ensimmäisenä esiintyi neljän miehen bändi PLATON, josta tykkäsin kovasti. Bändin laulajalla Higashilla oli ihan uskomattoman kaunis ääni, johon tykästyin sen verran, että mietin, että jos satun vielä uudelleen bändin keikalle, voisin hommata heidän levynsä. Bändin rumpali Takeshi tuli myöhemmin illan aikana juttelemaan minulle ja Tuukalle ja tarjosi meille juotavaa ja japanilaisia suolaisia purtavia. Takeshi esitteli meidät myös ties kuinka monelle paikalla olleelle ihmiselle, mm. muille bändinsä jäsenille, vaimolleen, joka hänkin kuului johonkin toiseen bändiin, sekä oikeastaan vähän kaikille, jotka hän ylipäätään sattui paikalla tuntemaan. X) Ilmeisesti oli tosi "siistiä", kun pikkuiselle klubille oli eksynyt pari ulkomaalaista. :D Oli hauska päästä puhumaan japania vähän erilaisessa tilanteessa kuin koulussa. PLATONin jäsenet olivat hauskaa ja ystävällistä porukkaa ja viihdyttivät meitä oikestaan enemmän tai vähemmän koko loppu illan.

Toisena soitti, RAVE, jonka levynkin päädyin pienten taloudellisten pohdintojen jälkeen ostamaan. RAVEn jäsenistä oli vaikea saada yhteistä kuvaa, sillä he olivat levittäytyneet lavalle vähän laajemmin, joten päädyin ottamaan bändin jäsenistä yksittäiset kuvat. Rumpalia en tosin onnistunut ikuistamaan, mikä on harmi,sillä hän tuntui nauttivan soittamisesta enemmän kuin kukaan muu koko iltana. Tyypin naamalla oli koko ajan niin leveä hymy, että minuakin alkoi myötä-hymyilyttämään. :D On aina todella mukavaa katsoa kun ihmiset nauttivat siitä, mitä tekevät, olipa se tekeminen sitten vaikka piirtämistä, lastenkaitsemista, kassatyötä, puutarhanhoitoa tai musiikkia. Sellaiset ihmiset ovat inspiroivia. RAVEn koko porukka selvästi nautti soittamisesta.

RAVE

Kolmas bändi oli Golf, joka erottui muista bändeistä siinä, että heidän musiikkinsa oli osittain elektronista. En ole ennen ollut elektronista musiikkia soittavan bändin keikalla, joten oli mielenkiintoista katsella kun yksi bändin jäsenistä, sekä toinen keikka-avustaja heiluivat miksauspöydän (oletan?) ääressä ja muuttivat lennossa paitsi tietokoneelta tulevaa musiikkia, samaa aikaa myös tarvittaessa laulajien ääniä, soittoa, kaikuja jne. Golfin musiikki oli rauhallisempaa kuin muiden esiintyjien, ja voisin hyvin kuvitella kuuntelevani sitä enemmänkin näin kotioloissa. Golf erottui myös siinä, että ainoana illan bändeistä siinä oli myös yksi naisjäsen, ja lisäksi heidän keikkansa aikana lavaa väritti videotykin kautta heijastettu musiikin tahdissa pyörivä graafinen animaatio.

Golf

Illan päättänyt bändi, あすなろう　(Asunarou) veti kyllä aikamoisen performanssin. Bändi ei selvästikään koostu tiukkapipoista, vaikka laulajalla tosin olikin pipo. Heidän esityksensä oli välispiikit mukan lukien täynnä huumoria. Paitsi että vokalistilla oli pipo, myös kitaristilla oli kummalliset vihreät tekoviikset. Bändiä oli hauska katsella, sillä paitsi että musiikki oli kivaa, minua myös meinsi naurattaa jatkuvasti.

あすなろう　(Asunarou)

Tapasin keikalla myös yhden taiteilijan, jolta sain hänen näyttelynsä flaierin, sekä yhden kuvittajan, joka ilmeisesti on tehnyt mm. jollekin illan bändeistä kansia. Oli meilenkiintoista jutella monenlaisten ihmisten kanssa, vaikka tietenkin kieli osin taas kerran rajoitti menoa. Eipä sillä, ei olisi paljon hauskempaa voinut olla. :D

Vasemmalta: PLATONin rumpali Takeshi, minä, RAVEn laulaja-kitaristi Fujita, あすなろうn laulaja-kitaristi Shinmura, sekä takana kaksi keikalla ollutta tyttöä, joiden nimiä en missään vaiheessa kuullut ja edessä kaksi Basement Barin työntekijää, mikäli oikein käsitin.

Pakko varmaan mennä katsomaan ainakin jotain illan bändeistä uudestaan. Yllätyimme Tuukan kanssa molemmat siitä, että tosiaan kaikki illan esiintyjät olivat todella taitavia ja jokaiselta olisi tehnyt mieli ostaa levy, jos rahaa vain olisi ollut tarpeeksi mukana. Vaikka keikan hinta 2800 yeniä ei tuntunut reilun neljän tunnin soitannan jälkeen ollenkaan pahalta summalta, ei silti varmaan neljälle uudelle keikalle raaski mennä ihan heti, vaikka kaikki meitä kovasti kutsuivatkin tulemaan uudelleen. Harmi, että sama setti tuskin esiintyy uudelleen samssa paikassa yhtä aikaa... Toisaalta, eihän sitä tiedä, jos seuraavallakin kerralla käy moukan tuuri keikkapaikkaa valitessa ja kaikki esiintyjät ovat yhtä kovaa tasoa kuin sunnuntai-iltana. :)