Ja arki jatkuu kursseja vähentäen..

Leena ja Jasonin lähdettyä viikko sitten Suomeen, minulle koitti karu arki. Yhtäkkiä kämppä oli tyhjä ja kolkko - ei ketään kenelle puhua, joiden kanssa nähdä uusia paikkoja, eikä Jasonin ja Leenan herkullisia kokkauksia. Ensimmäisen yksin vietetyn illan olin jotenkin ihan koomassa - en saanut mitään aikaiseksi, eikä oikein huvittanutkaan tehdä mitään. Parin päivän sisällä sitä kuitenkin taas tottui ajatukseen yksinolosta, kun kouluhommat alkoivat jälleen vallata alaa mielen perukoilta.

Viime viikosta lähtien tein sen, mikä minun olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo heti tänne tullessani - otin opinto-ohjelmaani pelkästään kolmannen vuosikurssin kurssit. Nyt minulla on siis koulua vain iltapäivisin, toisin kuin aiemmin, jolloin istuin koulussa aamusta iltaan. Jo viikon sisällä olen huomannut, että se oli ehdottoman hyvä päätös. Toisen vuosikurssin tunnit, joilla kävin aiemmin, olivat kyllä mielenkiintoisia, mutta osittain ne tuntuivat vanhan kertausta ja myös tulevat syksyn kurssit olisivat olleet kursseja, joista tuskin saisin koti-Suomessa tarvitsemiani opintopisteitä, sillä olen käynyt jo vastaavat kurssit. Tietenkin kaikesta täällä käydystä opiskelusta saisi varmaankin vapaa-valintaisten opintojen pisteitä, mutta niitä minulla on jo ihan tarpeeksi kasassa muutenkin, joten kalastelen mieluummin hyväksilukuja kursseille, jotka Suomessa muutoin odottaisivat.

Nyt kun aamut ovat vapaat, eikä minulla ole kuin yhden kurssin tehtävät työn alla kerralla, ehdin nukkua paremmin ja vähän rentoutuakin. On tavattoman ihanaa, kun ehtii ihan tavallisena arki-iltana ihan extempore poiketa vaikkapa läheiseen ravintolaan istumaan ja syömään, tai lähteä pienelle shoppailukierrokselle Machidaan. Aiemmin kun koulusta tullessani sain hiki hatussa alkaa tehdä koulutehtäviä, että ehtisin tehdä molempien kurssien tehtävät seuraavaan päivään mennessä. Se oli todella rankkaa, ja olinkin aika väsynyt viimeistellessäni kahden kurssin lopputöitä Leenan ja Jasonin ollessa täällä. Toivon, että rennompi meininki pitkästä pitkästä aikaa hieman rajoittaisi paitsi kouluun ja työhön, myös kaikkeen henkilökohtaiseen elämään liittyvää stressiä.

Tällä hetkellä meneillään on julistesuunnittelun kurssi, sekä edelleen sama valokuvauskurssi, joka kestää siis kesäloman alkuun saakka. Julistesuunnittelu on ihan okei, vaikkei ylläkään samalle tasolle kuin viikko sitten loppunut pakkaussuunnttelun kurssi, jolle menetin sydämeni niin pahasti, että harkitsen pitkäaikaisten suunnitelmieni vastaisesti hakeutuvani työharjoitteluun aikakauslehden sijaan jonkin firman pakkaussuunnitteluosastolle. XD Tosin japanilaisissa pakkauksissa on jotain sellaista, mitä ei suomalaisista löydy - hyvässä ja pahassa, joten en ole ihan varma, olisiko pakkaussuunnittelu yhtä hauskaa Suomessa. ;) Onneksi on aikaa miettiä, mitä sitä loppujen lopuksi haluaisi tehdä..