Maa, jossa talojen eristäminen on ilmeisesti tuntematon rakennusmetodi

Tuulee. Niin ulkona, kuin sisällä kämpässäkin.

Ei pelkästään siksi, että ilmatointi laite eli eakon puhaltaa lämmintä ilmaa huoneeseen yrittäen nostaa sisälämpötilaa 15 asteesta vähän ylemmäs, vaan myös siksi, että ulko-oven ja ikkunan pielien välillä käy hirveä veto.

Japanilaisissa taloissa on minimaaliset eristykset, joten mikäli lämmitin ei puhalla jatkuvasti, on kämpän sisällä melkein yhtä kylmä kuin ulkonakin. Kun lämmityslaitteena toimii kaasulla toimiva puhallin, joka on sijoitettu kämpän seinälle katon rajaan, kämppä lämpenee ihan mukavasti - yläostasta. Lattian tasossa taas on tarvetta villasukille, vaikka eakonin laittaisi puhaltamaan 26-astetta jatkuvalla syötöllä. Jotta lämpö pysyisi huoneessa hieman pidempään, pidän eteistilan ja asuinhuonen välistä väliovea kiinni. Niinpä eteistila keittiöneen ja vessoineen onkin monta astetta viileämpi kuin huone, jota ilmstointilaite lämmittää. Ystävälläni, toisella Tokion vaihtarilla, Eerolla on pohjaratkaisultaan samantyyppinen kämppä kuin minulla, joten naureskelimmekin, että kylmässä eteistilassa olevaan vessaan meneminen on kuin kävisi ulkohuussissa. :D

Eakonin käyttö lämmittimenä on sinäkin mieless esim. suomessa käytettävää lattia-/katto- tai lämpöpatterilämmitystä köykäisempi systeemi, että lämpötila huoneessa ei tosiaankaan ole tasainen, vaan nopesti laitteen sammuttamisen jälkeen lämmin sisäilma katoaa ovien ja ikkunoiden raosta pihalle. Kissat ovat ottaneet parvekkeeni suosioonsa ja makoilevat välillä parvekkeella olevan ilmstointilaitteen ilmanottolaitteen ja -filtterin lähettyvillä lämmittelemässä kuin Suomessa pakkasien aikaan vasta pihaan ajetun auton konepelleillä ikään. :D

Mikäli ilmstointilaitteen puhallus häiritsee yöunia, nukkumisesta selviää joten kuten kunnon untuvapeitolla, viltillä ja kunnon vaatekerroksella. Koska kaasu-, sähkö- ja vesilasku kuuluvat kiinteänä osana vuokraani, itse voin pitää lämmityslaitetta päällä aina kuin huvittaa, vaikka kaasun edesvastuuton tuhlailu käykin aika paljon luonteen päälle. Talven edetessä huomannut, kuinka kaasumittarin lukijan postiluukkuun jättämien kaasulaskun kuittien yeni-määrät ovat kohonneet kohoamistaan. Kesällä lasku oli parin tuhannen yenin paikkeilla kuukaudessa, joskus jopa vähemmän. Syyskuussa lasku oli aika mitätön, kun ulkolämpötila oli mukavat reilu parikymmentä astetta, mikä tarkoitti että sisälläkin oli automaattisesti noin parikymmentä astetta. Marraskuun lasku sen sijaan oli yli 10 000 yeniä. O_O Onneksi sitä ei tarvitse maksaa. En ihmettelekään, että japanilaiset ovat aika nihkeitä käyttämään lämmityslaitteita talvella. Heitä ilmeisesti häiritsee enemmän kaasulaskun nollat kuin sisäilman koleus. Niinpä sisäpukeutuminen onkin sen mukaista - kerrokset kunniaan. Ja kerrastot, joita saa vaikk UniQLOsta heat tech -kankaalla. Kaasun sijaan käyttään halogeenilämmittimiä, jotka lämmittävät vain pientä aluetta, ja ovat käteviä esimerkiksi yhden hengen talouksissa, kun halogeenin voi laittaa hohkaamaan lämpöään itseään kohti välittämättä siitä, että muutaman metrin päässä lämmittimestä on jo aika viileää.

Jotta kylmyys ei tuntuisi luissa ja ytimissä, japanilaiset käyttävät myös hassuja "Hokaron" -lämpölappuja, joita kiinnitetään vaikkapa paidan selkämykseen, mahaan tai laitetaan takin taskuun. Lämpölaput toimivat siten, että kun ne avataan pakkauksesta, lapun kemialliset aineet reagoivat jotenkin ilman kanssa ja tuottavat noin40-60 asteista lämpöä seuraavat yhdeksän tuntia. Sen jälkeen ne hohkaavat hieman pienemmällä teholla vielä muutaman tunnin. Japanilaiset ovat aivan ihmeissään, etteivät suomalaiset käytä moisia lämpölappuja. Sanoin, että en ole ikinä moisista kuullutkaan, ja että sähköllä lämmitettävä peitto tai matto (?!) ei ole kyllä mikään joka kodin härveli.

Jotta saisin vielä hieman tuntuvamman käsityksen japanilaisten talojen kylmyydestä ilmaisen eakonin posotteluni jälkeen, laite päätti tietenkin tuossa viikko sitten mennä lakkoon. Eräänä iltana ilmastointihärveli ei enää suostunut puhaltamaan lämmintä ilmaa. Yön mittaan kämpän lämpötila alkoi olla sellaisissa lukemissa, että nukuin kahdet housut, t-paita, pitkähihainen, sukat ja villasukat ylläni peiton ja viltin alla, ja hytisin edelleen. Aamulla kurkku oli karhea, ja olin saanut tarpeekseni. Lähetin e-mailia koulun kv-toimistoon, joka hoitaa vuokra-asioitani ja pyysin heitä lähettämään jonkun katsomaan eakonia. Leppoisa vuokraisäntä sitten tulikin puolen päivän aikaan tarkistamaan laitteen, puhdisti mustan pölyn peitossa olevat filtterit, joiden olemassa olosta minulla ei tietenkään ollut mitän käsitystäkään. Hän sanoi, että yleensä näissä asunnoissa asutaan lyhyemmän aikaa, joten välisiivouksen yhteydesä filtterit aina puhdistetaan, eikä ongelmia synny. Minä olen kuitenkin asunut täällä reilusti yli puoli vuotta ja käytellyt eakonia aika paljon, joten filtterit olivat täynnä kesän ja talven pölyjä, eikä lämmityslaite enää turvallisuussyistä mennyt päälle.

Halogeenilämmitin tuli jäädäkseen.

Vuokraisäntä toi minulle helpotukseksi väliaikaiskäyttöön halogeenilämmittimen, sillä hän ei ollut varma milloin Tokyo Gasista voitaisiin tulla tarkistamaan lämmitin ja uudelleenohjelmoiman se. Loppujen lopuksi Tokyo Gasin tyyppi pääsi kuitenkin käymään vielä samaa iltana, ja johan alkoi taas kämppä lämmetä. Ja nyt minulla on sitten halogeenilämmitinkin, kun eivät hakeneet sitä pois, ja tuskin hakevatkaan ennen kuin vuokrasopimus tammikuun lopussa päättyy. Pisteet kotiin! :D