Shokudoun sapuskat 13.

Japanilaiset tuntuvat rakastavan eväitä. Niitä eivät syö vain helposti nälkäänsä turhautuvat pikkulapset, vaan eväslaatikoita kantavat mukanaan niin koululaiset, yliopisto-opiskelijat kuin työssä käyvät aikuisetkin. Joshibi ei ole poikkeus - joka päivä koulun ruokalassa on myös heitä, jotka tuovat mukanaan kotona valmistetun lounasboksin, obentoun.

お弁当 - Obentou

Japanissa joidenkin onnekkaiden, vielä kotona asuvien opiskelijoiden äidit jaksavat herätä joka aamu aikaisin valmistaakseen jopa täysi-ikäiselle tyttärelleen tai pojalleen terveellisen ja maittavan aterian koulupäivää varten. Joukosta löytyy myös niitä opiskelijoita, jotka valmistavat itse oman obentoulaatikkonsa, ja se jos jokin on mielestäni aika upeaa. Kotiäidillehän nyt ei kuitenkaan sinänsä välttämättä ole homma eikä mikään valmistaa aamuisin koko perheen obentout yhdellä kerta, etenkään jos siihen ajatukseen on totutellut pienestä pitäen oman äitinsä obentou-bokseista nauttiessaan, ja jos sattuu vielä pitämään ruoanlaitosta, mutta että opiskelija herää ennen koulupäivää niin aikaisin, että ehtii riisien keittelyn lomassa paistella parit kanan koivet, pilkkoa salaatin ja vielä asetella nämä kaikki sievästi omiin söpöihin, kuvioituihin paperivuokiinsa, niin sille voi jo nostaa hattua. Joidenkin äitien tai opiskelijoiden vaivannäkö lounasta varten hipuu välillä kyllä ymmärryksen rajoja. Minusta on upeaa, että lounashetkeen panostetaan, mutta välillä silti naurattaa hieman ne kakenmaailman koristukset ruokien lomassa, tomaattien syömistä varten mukaan sujautetut värikkäät coctailtikut ja pikkuruiset, söpöt laatikon sisään mahtuvat pullot, joissa on milloin soijaa, ja milloin salaatinkastiketta.


Obentoukulttuuri on mielestäni mielenkiintoinen ja hauska tapa tehdä lounashetkestä pieni päivän piristys, mutta kiireisellä yksineläjällä harvemmin on aikaa, tahi jaksamista herätä aamulla kukonlaulun aikaan tekemään ruokaa, vaikka sen riisikeittimen nyt voikin toki ajastaa jo edellisenä iltana siten, että riisit ovat aamulla haluttuun aikaan valmiita. Joskus kuitenkin sattuu olemaan aamuja, jolloin sitä aikaa on, ja tämän viikon torstaina käytin vapaahetken hyväkseni ja otin vasta ostamani, koko vuoden haikailemani obentoulaatikkoni käyttöön ensimmäistä kertaa. Bentouboksi täyttyi jäävuorisalaatista, sipulirenkaista, minitomaateista, kurkusta ja paprikasta, sillä sinä päivänä teki mieli kunnon salaattia.

Obentou pakataan tosiaankin kätevään, useimmiten mikron kestävään muovirasiaan, jossa tyypillisesti on kaksi sisäkkäin ja päällekkäin kasattavaa osaa. Koko komeus pysyy kiinni joko itse rasiassa olevalla klipsillä, tai sitten kuminauhalla, kuten oma bentouboksini. Lopuksi laatikko eväineen kääräistään joko furoshiki-liinaan tai obentoulaatikoille erikseen myytävään pussukkaan.

Obentoubokseja myydään todella monissa liikkeissä, mutta ne ovat tavattoman usein joko melko lapsellisia kirjavine ja pastellinsävyisine pupujusseineen kaikkineen, tai sitten erittäin simppeleitä. Minä halusin boksin, joka toisi Suomeen palattuanikin mieleen Japanin, mutta olisi sen verran tyylikäs, ettei sitä hävettäisi nostaa pöytään vähän aikuisemmassakaan seurassa. Lopulta "se oikea" löytyi, ja pian löysin myös mukavasti boksin kanssa yhteen sopivat kiinnityskuminauhan ja furoshiki-liinan.

Olen niin ihastunut bentouboksiini, että haaveilen kovasti kuljettelevani siinä lounaseväät ensi keväänä työharjoittelupaikkaani - ainakin, mikäli siellä ei ole lounasravintolaa. Kaunis eväslaatikko on ainakin näin alkuinnostuksessa hyvä syy myös yrittää heräillä vähän aikaisemmin aamulla. ;)