Reissussa

Vaikka maa järisikin sen verran reippaasti tuossa reilu viikko sitten, etta minäkin jopa huomasin sen jaakaapin heiluessa ja oven rämistessä hieman seinää vasten, niin hengissä ollaan eikä hiljaiselo ole johtunut siis mistään ongelmista - päinvastoin.

En ole ehtinyt viimeiseen pariin viikkoon koneen ääressä juuri blogia kirjoittelemaan, sillä kesaloman alettua olen ollut varsin kiireinen. Isän ja Merjan palattua Suomeen, olen paitsi tehnyt vahan töitä kayntikortin suunnittelun merkeissä, myos ehtinyt kiipeämään Fujille, tapaamaan ystäviäni Sendaissa ja päivittämään omat nettisivuni.

Talla hetkella olen pitkällä reilireissulla, joten en ole liiemmin nettiin päässyt. Aloitin reissun 10. 8 keskiyöllä noustessani Moonlight nagara -yojunaan Odawarassa. Junailin itseni Oogakin ja Maibaran kautta Kobeen, jossa vietin muutaman päivän entisen isäntäperheeni, Hondan perheen kanssa. Kobesta jatkoin Okayaman prefektuuriin, Morien perheen luo Kurashikin kaupunkiin, josta viimeisen viikon aikana olemme ehtineet tehdä jo monta reissua lahiymparistoon, mm. Okayaman kaupunkiin ja viimeksi tänään Shikokun saarelle Takamatsun kaupunkiin. Olen viettanyt pää-asiassa aikaa Morin perheen pikkupoikien ja perheen vaimon Erin kanssa. Perheen isa Daisuke on suurimmaksi osaksi töissä sairaalalla, mutta hänen vapaapäivinään olemme reissanneet hieman kauemmaksi autoillen.

Okayamasta jatkan Morien perheen kanssa yhdessa Hiroshimaan, jossa vietamme tulevan viikonlopun. Minä jatkan Hiroshimasta Fukuokaan, jossa näillä näkymin yövyn hotellissa, silla en ole saanut eräältä ystavaltani vastausta sahkopostiini. Niinpa luvassa on varmaankin kaupungin nähtävyyksien kiertelya itsekseni ja lukemista puistoissa. Muutaman Fukuoka-päivän jalkeen jatkan junaillen Kagoshimaan, jossa tapaan ystäväni Junkon.

1. Syyskuuta lennän takaisin kotiin Tokioon, joten sen jälkeen viimeiset lomapäivät täyttyvätkin luultavasti paitsi ystävien kanssa ulkoilusta, myos ennen kaikkea satojen valokuvien käsittelystä ja järjestämisestä tietokoneella. Sitten siis luvassa taas hirveä kasa matkaraportaaseja. Arkeen, kouluun ja perusmeininkiin palataan monen kuukauden nähtävyysrumban jalkeen toivon mukaan sitten syyskuussa. Alkaa pikkuhiljaa nimittain tämä jatkuva reissaaminen vähän väsyttää. Ei kuulosta yhtaan hassummalta palata taas kouluun ja arkirutiineihin, vaikkei suhteellisen lyhyt, hieman reilu kuukauden kesaloma ole kuin vasta puolessa välissä. Totuushan kuitenkin on, että olen ollut kuin mikäkin turisti oikeastaan jatkuvalla syötöllä kesäkuusta saakka..

Okayaman järkyttävissä helteissa hikoillessani ja Kyuushun viela kuumempia kelejä odottaessani toivottelen Suomeen hieman kateellisena mukavia, kuulaita ja ennen kaikkea miellyttävän viileitä syyspäiviä. Kuulumisiin syyskuun puolella! :)